Räyhänongelmakoulutus

Olin tänään Tanja Mäennenän (Koirakoulu Leikkiinkutsu, www.leikkiinkutsu.com) koulutuksessa Vikun kanssa. Pikku koirani on semmoinenkin kiljuja, kun näkee lenkillä sadan metrin päässä koiran. Tai kun näkee koirapaikkaan tullessa ensimmäisiä koiria. Sen jälkeen se ei niin paljon räyhää. Paitsi sitten taas alkaa rähinät kun koiran pääkoppa on väsynyt.

Paikkana oli Ilmajoen tokohalli, tuttu meille.

Räyhäämisenestoharkasta lyhyesti sanottuna

Oma koira viedään avustajakoiran piilopaikkaa lähemmäs. Nyt kun avustajakoira tulee näkyviin, herkkua alkaa sataa. Avustajakoira menee näkymättömiin, herkut loppu.

• Eka askel

Vastaehdollistaminen

Vastaehdollistaminen tässä on sitä, että koiran näkemiseen yhdistetään makupala. Koira alkaa yhdistää vastaantulevan koiran mahdollisuutena saada herkkua. Tämä ja muutama muu oli meillä jo ennakkotehtävänä.

Otetaan avustajakoiraan etäisyys, jolla oma koira ei reagoi. Ollaan itse seisahduksissa ja kun toinen koira tulee näkyviin, naks ja nami. Tätä jatketaan koko ajan nopealla tahdilla koko ajan kun koira on näkyvissä. Kun koira menee pois näkyvistä: palkkaus loppuu.

Tässä ei ole mitään merkitystä sillä mitä koira tekee. Se saa haistella maata, räyhätä (jolloin seuraavassa treenissä otetaan etäisyyttä enemmän), katsoa sinuun, yleisöön, istua, seistä. Aina vain naks ja nami.

Monet meistä käyttivät naksauksen tilalla sanaa. Itselläni naksua vastaa sana jep. Ääneni kun kulkee aina mukanani ja minulla on kaksi kättä käytössä kun yhtä niistä ei vie naksutin.

Hallilla avustajakoiran piilo oli pressu peräseinällä. Aina kun koira tuli näkyviin, aloitettiin koiran kanssa homma.

• Toka askel

Korvaava käytös

Opetetaan koiralle joku räyhäämisen korvaava käytös. Se voi olla kontaktin ottaminen tai istuminen.  Valittu toiminto pitää saada erittäin hyväksi ennen kuin sitä käytetään tässä eli tositoimissa.

Istuminen on alussa helpompi vaihtoehto, sillä silloin koira ei liiku. Paikallaan pysyvää on helpompi seurata ja palkata kun sen suu pysyy yhdessä paikassa. Kun koira (ja ennen kaikkea ohjaaja) edistyy oppimisessa, kontaktin ottaminen ohitustilanteessa lienee käyttökelpoisempi tapa.

Istuminen tapahtuu käskystä, kontaktin ottamisessa ei käytetä käskyä. Ja nämä siis opetellaan ensin vahvoiksi toiminnoiksi. Että koira osaa ne monissa paikoissa ja monien häiriöiden alla.

• Kolmas askel

Siedätä korvaavan käytöksen avulla

Harjoituksissa minun koirani kanssa tehtiin näin: Istu, avustajakoirakko tuli näkyviin, nami. Istu, puolen sekunnin päästä nami. Istu, puolen sekunnin päästä nami. Vaikka koira istui, silti sanottiin uusi istu. Tätä jatkettiin jonkun aikaa ja sitten avustajakoirakko meni piiloon, jolloin toimintamme loppui. Seuraavalla kerralla saatoimme mennä lähemmäs. Näin tehtiin aina siihen asti että nähtiin että koirani ei juuri häiriinny avustajakoirasta.

Sitten pyrin istu sanan jälkeen ajoittamaan namin siihen kohtaan kun koira kääntää katseensa minuun. Tosin se killitti lähes kaiken aikaa minua, joka oli tietenkin hyvä juttu.

Hallilla meitä oli neljä koirakkoa ja jokaisella oli 10 minuutin jaksoja kolme. Koirani ei, kuten ei muutkaan, räyhännyt kuullakseni kertaakaan! Kuulin että ainakin yksi muu lisäkseni oli suuresti ihmeissään että oma koira ei kiljunut.

Vikun kanssa päästiin ihan loppuun saakka eli avustajakoirakko leikki ihan vieressä, melkein hipoen meitä ja Vikku senkun killitti minua istuallaan ja odotteli palkkaa. Viisikiloinen x-rotuinen minikoirani söi harkoissa niin jättiannoksen että miten ihmeessä se jaksoikaan! Olisi syönyt yhä enemmän ja enemmän. Vähä jänisti miten on, tuleeko lasti ylös. Mutta ei tullut. Koira nukkuu ja nukkuu ja ollaan jo melko kauan oltu kotona.

Se ei rähise, en voi opettaa sitä rähinästä pois!

No mitä sitten jos se ei joskus rähisekään sille toiselle koiralle? Sitten vain jatketaan samaan malliin. Oppimista tapahtuu silloinkin kun rähinä ei ala. Ja on hyväkin ettei se alkanut. Mitä vähemmän rähinää tulee kun koulutetaan, silloinhan korvaava käytös vahvistuu vahvistumistaan.

Jos koira ei rähise harjoituskoirakolle, mahtava juttu. Harkataan siinä siis vahvaksi korvaavaa käytöstä.

Yleistäminen ja siedättäminen on se kovempi työ (Minun juttua tämä kappale)

Yleistäminen tarkoittaa, että toimintaa tehdään muuallakin kuin yhdessä paikassa. Siedätys on sitä, että koira opetetaan kestämään kouluttajan ja ympäristön taholta tulevia häiriöitä. Käytännössä remmirähinässä häiröt ovat niitä toisia koiria. Eli otetaan toinen harjoituskoirakko. Ja eri paikka. Mitä enemmän on onnistumisia alla, niin sitä helpompi sitten on eri paikoissa ja eri koirien kanssa tapahtuvat harjoitukset. Ole siis onnellinen kun on helppoa, kun se ei täällä rähise.

Entä lenkkeily ennen osaamista?

Koira on pakko lenkittää ja vastaan tulee ongelmia. Vältä lenkillä vaikeita tilanteita:

Käänny ympäri ja lähde toiseen suuntaan kun koira tulee vastaan.

Vaihda tien toiselle puolelle.

Käytä reittejä, joilla ei koiria niin paljon kulje.

Mene kellonaikoina, jolloin muita ei usein viedä lenkille.

Jos kohtaamista ei voi välttää, herkkuja kasa käteen ja menet koirien väliin ja koirasi syö herkkuja kädestä ja maasta johon niitä tipahtelee väkisinkin.

Aluksi hallilla oli luento, tässä hiukan siitä

Luennolla opettaja kysyi kuinka moni on kuullut sanan vastaehdollistaminen. Moni oli. Entä kuinka moni on kuullut ”Älä palkkaa koiraa kun se pelkää.”? Aika moni.

Usein koiran rähinä vastaantulijalle johtuu pelosta. Ja tällöinhän ei voi vastaehdollistaa millään.

Mutta oikeasti, ruuan antaminen rähistessä ei vahvista huonoa käytöstä. Jos tilanne yllättää ja koira räyhää, ruuan antaminen ei pahenna tilannetta.

Sama se mistä rähinä johtuu, meidän ei tarvitse tietää sitä. Meidän tarvitsee osata vain kouluttaa rähinän tilalle korvaava käytös.

Rähinänestokouluttamisen lopputuloksena meillä on koira, joka nähdessään koiran, tulee omistajansa luo kaukaakin kontaktiin. Tai koira, joka istuu eikä reagoi vieraaseen näkyvillä olevaan koiraan.

Luennolla kävi hyvin ilmi lahjonnan ja palkkaamisen ero. Houkutellessa koiraa lahjotaan tekemään, palkatessa palkataan sen suoritettua. Houkuttelussa makupala kulkee nenän edessä tai ylempänä olevassa kädessä. Makupala kädessä kuitenkin. 

Kouluttamisessa kannattaa käyttää makupalaa palkkiona.

Koira siedättyy näissä rähinänestoharjoituksissa myös siihen, että omistaja mahdollisesti jännittää. Eli jännitä vain ja eiku harkkaamaan.

Minun mietteeni

Just tuo ”älä palkkaa kun se pelkää” oli se kohta, jossa minulla on ollut tiedossa virhe. Sen virheen olen hankkinut lukemalla vastaehdollistamisesta ja ymmärtämällä väärin. On sanottu että kun vieras koira tulee näkyviin, niin sen pitää tapahtua niin kaukana, ettei koira rähise (oikein). On sanottu että kun väärää toimintaa esiintyy, koiralle ei jaeta makupaloja (väärin). Vain jos koira on rauhallinen, katsoo ohjaajaansa, sitä saa palkata (väärin).

Olisi melko hankala saada koira heti rauhalliseksi ja kontaktiin ohjaajansa kanssa, joten lenkkeilyt saisi unohtaa monen kuukauden ajalta. Eli palkkaa palkkaa vain!

Koulutuksessa hienoa oli sen tavaton selkeys (sisällön lisäksi). Opettaja ei sanonut kuin oleellisimman. Ihmisen mieleen kun ei niin paljon mahdu kerralla. Painan tykkää-nappia tälle kouluttajalle. Aika monelle en.

Se maailman rakkain koira, Vikku.