Tänään ekat pentupainit. Kesä ei olekaan ollut pentujen kanssa tekemisissä sen jälkeen kun jätti sisaruksensa. Nyt se saa mennä tämän tästä toisten sekaan.
Luoksetulo eka kertaa vieraassa paikassa. Hiukka viiveellä lähti tulemaan. Tehtäväsanaksi jäi Kesä, koska harkkasin alun perin sen nimeä, mutta jätin sitten sanan luoksetulosanaksi.
Muutoksia on tullut ruokailuun ja ääntelyyn. Ja opittu on sitä sun tätä. Puolin ja toisin, Kesä ja minä.
Koulutuksia
Kuonokosketus oli Kesälle ensimmäinen tehtävä naksua apuna käyttäen. Opetteluvaiheessa palkkasin kosketuslapun päältä. Nyt kauemmaksi.
Oppi todella nopeasti, koska tehtävä on helppo ja sai oppia itse oivaltamalla ja naksusta on muodostunut innostava asia. Harkattiin kolmena päivänä eri paikoissa. Ei todellakaan tarvinnut monta toistoa per päivä.
Kun Kesä huomasi, että se saa omalla toiminnallaan minut palkkaamaan, siitä tuli hyvin keskittynyt ja toimi rauhallisesti.
Kosketusalusta tehtiin tuon edellisen jälkeen. Melkein ekalla kerralla homma näytti jo tuolta. Alustaa apuna käyttäen on sittemmin aloitettu eräs tehtävä. Siitä sitten kun se tehtävä on valmis.
Pidän aina paljon väliä eri tehtävien ja harjoituskertojen välissä, koska näin asiat menee parhaiten muistiin. Ja lisäksi pentu tarvitsee paljon sitä aikaa kun se toteuttaa omia juttujaan.
Luoksetulo
Luoksetuoa on yleistetty hiukan ja saatu vietyä myös häiriöihin. Häiriöitä on helpompi saada, sillä niitä saa järjestettyä kotiin. Yleistämiseen tarvitaan paikkoja. Kylmällä säällä täytyisi löytää koteja joihin mennä treenaamaan vieraan paikan treenit.
Kynsien leikkaaminen
Kynnet leikkasin kaikki kerralla. Täysin yhteisymmärryksessä pennun kanssa. Apuna oli koiraguru omasta takaa. Olen aiheesta kovin hämmästynyt ja otettu. Juttua asian tiimoilta joskus toiste. Tätä systeemiä pitää sulatella.
Ruokailu
Pari päivää sitten ostin erimerkkistä nappulaa ja pentu alkoi syömään ilman sirkustemppuja. Kesä ei todellakaan pitänyt niistä nappuloista joita sillä ensin oli. Lähes kolme viikkoa olen leikkinyt ruuan kanssa, että koira pysyisi edes jonkinlaisessa lihassa.
Ruokaa on piilotettu maton alle, sitä on viety kädessä piiloon, nappuloita on heitetty poispäin, niille on tehty kokeiluja mikä kosteusaste tällä kerralla saataisiin kurkusta alas, ruokailujen tarjoamisvälejä on pidennetty, nappuloita on pyöritetty hyvissä hajuissa.
Nyt sitten on niin helppoa, kun pentu syö reippaasti ja normaalisti. Painoaan se käy tarkkailemassa joka aamu ihmispuntarissa.
Ääntely
Eilen kuultiin ensimmäinen (ja todella monta muutakin haukahdusta). Se tapahtui tutun perhoskoiran kanssa. No ei tuo aivan ensimmäinen haukahtelu ollut, vaan Kesä naskutti aluksi Retrolle kunnes Retro hyväksyi sen leikkikaverikseen.
Perhoskoiran tapauksessa kyse on samasta, Kesä haluaisi leikkiä sen kanssa. Nestori kertoi kovilla sanoilla että en ole enää leikki-iässä varsinkaan riiviöiden kanssa. Pentu ei totellut sitä yhtään.
Tätä aletaan työstää. Haukkuminen on viestintää. Kesä mitä todennäköisimmin kertoo että se haluaisi leikkiä. Jos tämä olisi pelkohaukkua, käyttäisin vastaehdollistamista. Aika näyttää miten turhautumishaukkua käsitellään.
En minä tässä turhan takia hammaskalustoani esittele, sanoo Nestori.
Kesä kuuluu jo niin tiukasti tämän talon kalustoon, että ihmettelen mitä olikaan ennen sitä.
On käyty kyläilemässä sankassa lumipyryssä. Joten pihailusta ei tullut mitään. Tuvassa tavattiin perhoskoira ja kaksi isoa koiraa. Ulkorakennuksessa oli nuuskittavaa. Jännitystä tuotti kanala, jossa jättikukkoja joilla jättiäänet.
Tässä puvussa vikana se ettei taluttimelle ei ole reikää.
Toka viikko soljui mukavasti.
Sisäsiisteys
Takaovi käy tiuhaan edelleen. Kesä nuuskii nurmikkoa ja pissaa nopeasti. Ei tarvitse odotella kun tämä jo kyykkyy. Usein jatkaa nuuskimista eri paikassa ja pissaa vielä lisää.
Kakkapökäleitä on hankalampi saada osumaan ulos. Onneksi sentään ne on pötkäleitä eikä sinappia.
Yöt
Yöelämä on entisestään vähentynyt. Sängyn vieressä oleva peti pitää nukkujansa hyvin paikallaan. Harvassa on viikon aikana olleet ne kerrat, kun pentu hyppää sänkyä vasten. Kun kuulen sen heräävän, laitan käden petille ja se nuolaisee sitä ja taas nukutaan. Pissalla ja kakalla se käy kerran pari yössä.
Ruokailu
Syö nappulat joko kuivina tai lämpöisessä vedessä hetken lionneina. Kuivana ruoka katoaa parhaiten, kun saa etsiä sitä maton reunan alta tai napata karkuun lähtevä nappula. Jotkut ateriat syö nopeasti ja jotkut hitaasti. Usein osan aikaa annan kädestä nappuloita. Joka kerta kun ruokaa tarjoan, ei tahdo ollenkaan. Raejuustoa aterian päälle ja usein välillä vettä.
Paikat
Kovin monta uutta paikkaa ei ole esitelty. Metsäinen alue eilen Tänään kirjaston pihasta lähdettiin kävelylle. Kävely tosin ei edistynyt, mikä ei tietty ollutkaan matkan tarkoitus. Kesä alkoi nuuskia nurmikkoaluetta. Tuolla alueella ulkoilutetaan koiria paljon.
Kun alkoi viluttaa, otin sen toppatakin alle ja käveltiin läheisen skuuttiradan viereen. Siellä oli paljon lapsia ja uteliaana näitä katseli. Laudoista lähti ääniä ja musiikkiakin joku laittoi. Autoja meni läheisellä tiellä. Paljon oli aistittavaa. Syliin vain ei tahtonut vaikka joissakin kohdin näki että pelottaa.
Äänet
Pentu on yhä melko äänetön. Haukkumista saatiin kuulla kun panin käyntiin vaaleanpunaisen koiran joka kävelee, haukkuu ja peruuttaa. Sen silmät luultavasti oli se juttu enemmän kuin liikkeet ja äänet.
Ärinää kuuluu aina kun saa kiinni tavarasta josta on vastusta. Tiskiharja, juuriharja, kaikki piikikkäät on ihania. Semmosia leluja vaan ei tehdä suloisille pennuille.
Koviin ympäristön ääniin kotopihalla on tottunut: metallien maahan iskeytymisestä kuuluu oma äänensä ja trukkien piippaus ja ihmisten huuhdahduksia ja puhetta kuulee.
Koulutuksia
Kaikkihan pennun elämässä on uutta, ja se kouluttaa niihin itseään. Tottuu, siedättyy, oppii tietämään miten tässä maailmassa ollaan.
Esineisiin ja tapahtumiin on varta vasten totutettu. Kosketuslapun oppi nopeasti. Kun sellainen ilmestyy seinään, nenä kiinni siihen niin makupala tulee. Ja heti kun makupalan on syönyt, tökkää uudelleen nenänsä. Tähän tarvitaan enää pitkäkestoisuus, mutta se myöhemmin.
Kontaktikävelyn alkeet on tutut. Sitä ja luoksetuloa on yleistetty muutamaan paikkaan.
Tänään aloin opettaa kynsien leikkuuseen. Saa nähdä tuleeko viikossa valmista. Vaiko ei ollenkaan. En ole tällä menetelmällä tehnyt sitä aikaisemmin, joten nähtäväksi jää.
Tämän pikkumokkelon kanssa on niin kiva puuhastella. Ja katsoa sen touhuja. Just nyt se puuhastelee nukkumista. Osaa kyllä nukkumisen taidon. Ja söpöyden. Pieni koira ja niin suuri vaikutus ihmisen elämään!
Retron kanssa toissapäivänä nurmikolla ja cihu Basson kanssa metsänreunassa tänään.
Sitten vielä kahden kerroksen väkeä -kuva.
Tässä tapahtui työtapaturma, että Retro hyppäsi kuljetuskopan päälle. Se on opetettu hyppäämään huonekalujen ym päälle noseworkin hommia varten ja nyt kun olin kopan vieressä kyykyssä, Retro hyppäsi. Kesä ei näyttänyt olevan moksiskaan, joten kuvattiin tilanne sitten.
Seuraavat otokset Säläisjärven reitiltä. Sisareni Basso ja Kesä tapasivat ensi kertaa. Yhteiskuvaan niitä ei vielä sovitettu.
Sain hämmästyä oikein olan takaa pennun kekseliäisyyttä.
Pentuaitaus oli takan edessä, kun pidin tulen. Kun homma oli ohi, aloin poistaa aitausta, mutta pitikin ensin luutia roskia. Taitoin aidan koiran eteen. Olin itse aitauksessa keittiön puolella ja pentu tuossa missä se on lavastetussa kuvassa. Kesä keksi miten pääsee heiluvan luudan kimppuun: Lähti kiertämään olkkarista aulatilan ja pikkueteisen kautta keittiöön ja pääsi mukaan lattian siivoamiseen.
Tein kokeeksi sitten vielä samantyyppisen aivopähkinän. Taittelin aitausta niin, että päästäkseen uudelleen harjan luo verkon toiselle puolelle, sen piti lähteä taas harjasta poispäin. Ja sehän lähti, kiersi verkon toisen pään kautta.
Kummallakin kerralla pentu lähti kuin raketti. Ei mitään kokeilua, vaan sillä oli lamppu syttynyt. No niin, häviän sille älykkyystesteissä.
Yli viikon pentu ollut kotona ja nyt vasta laitettiin valjaat ja talutin. Ja laajennettiin reviiriä nurmikolta asvalttipihalle. Siellä nähtiin monet autot ja laitteita.
Käytiin myös tien reunalla murskekasalla, että saatiin uusi tuntuma pikku töppösten pohjiin. Autojakin meni.
Kyllä tuolla rohkeutta piisaa. Koitin olla välillä kyykyssä, että saa tulla syliin jos haluaa, mutta halusi jatkaa tutkimusmatkaa. Kesä ei huomannut ihmetellä valjaita tai talutinta, kun ympäristö oli aivan uusi.
Valjaita sovitin eka kertaa aamulla. Ihmeesti koira ei niin kuin olisi edes huomannut koko reteleitä. Paitsi pukemisvaiheessa. Sen leuat olivat kiinni tiukasti valjaitten etusissa. Meinasi, että tätä lelua en kyllä luovuta. Sen hampaat kun pureutuu johonkin, ote pitää. Kuvassa pidetään kiinni pesäpallosta, joka on pukeutunut jäniksentaljaan.
