Kesä on kyllä niin mukava pakkaus että.
Se on älyttömän kova leikkijä. Itsekseen huhtoo, riepottaa ja juoksee. Luulisi että tuo ei kyllä keskity mihinkään, mutta keskittymistä löytyy. Se on todella utelias ja kun jotakin tapahtuu, on rauhassa ja keskittyy katsomaan. Seuraa niin tarkasti mitä tuossa nyt tehdään, että luulisi että se ymmärtää.
Siitäkin pentu on mukava ja myös merkillinen, että se ei ole ollut juurikaan pahanteossa. Kengät saa olla rauhassa eteisessä ja kroksit takaovella. Verhoja ei ole kiskottu paria kertaa useammin, mattoja ja huonekaluja ei järsitä. Roskiksen se kyllä pemottaisi, jollei roskis olisi niin korkea.
Äänettömyyskin kuuluu Kesän hyviin puoliin. Ei kitise saa sanoa ollenkaan. Haukkuu silloin kun lelu menee paikkaan mistä ei saa sitä. Ja silloin kun näkee jotakin epäluuloa herättävää. Joka tarkoittaa tupaan väärään paikkaan ilmestynyttä takkia tai muuta sellaista. Eli todella vähä-ääninen. Vain töppösten töminä kuuluu ja lelun retuuttamisessa ärinää.
Se on matkustanut autossa paljon. On aina mukanani kun menen jonnekin. On oppinut, että kannattaa nukahtaa kun lähdetään. Usein se odottaa autossa kun käyn asioilla eikä näytä olevan millänsäkään kun tulen.
Sisäsiisteys on oikein hyvällä mallilla: Osaa useimmiten pyytää ulos. Sen tapa siihen on: Täyttä laukkaa ovelle odottamaan.
Siinä isoimmat plussat koiralle. Niin ja se, että se on niin söpö ja kaunis.
............................................................................
Kesä on löytänyt korkeat paikat. Mustalla säkkituolin tapaisella istuimella leikkii usein. Tykkää roiskaista sinne vauhdilla niin että tuoli lähes keikahtaa. Laatikon päälle hyppää ohi juostessaan. Ja ulkona kun koirat juoksee, kumpikin menee lystikseen renkaan läpi.
Kesä
