perjantai 13. marraskuuta 2020

Pentukoulussa

Ensmäistä kertaa elämässäni olen ollut pentukoulussa! Ja Kesä myös. Tarvitaan kipeästi vieraan paikan harkkoja ja koirahäiriöitä. Ja niitä nyt saadaan neljän kerran verran. Ja tietenkin hyvää opetusta.

                                            Pikku koululainen isossa boksissa. 


Luokkahuone oli jaettu seinämillä, eli jokaiselle varattu oma loosi jossa oli rauha tehdä. Kyllä, oikeasti olimme luokassa. Haun Paikka toimii entisessä koulussa Kauhajoella. Looseissa opeteltiin katsekontaktia ja vapaavalintaista. Kesää kiinnosti aluksi hajut melkoisesti. Sitten kun sain eka kerran naksauttaa katsekontaktista, niin hajut unohtui.
Vapaavalintaisena otin maahanmenoa, koska se on yleistämistä ja häiriöitä myöten valmis. Niin ja tietenkin ajan pidentämistä tarvitaan. Alle kymmenen sekuntia on ollut pisin aika mihin olemme päässeet.

Kesä harkkasi myös boksissa olemista mielenkiintoisessa ympäristössä. Se onnistui hyvin, sillä pentu oli niin väsynyt jo pentukouluun lähtiessä. Jotenkin häiriöinen päivä oli ollut. Ja lisäksi Kesän nukkuma-aika painottuu iltaan ja yöhön.

Toisessa huoneessa teimme alustoja tutuksi. Kesälle saisi laittaa huomattavasti hankalampia alustatreenejä. Se kävelee kaikenmoisilla ritilöillä, riskujen päällä, autokorjaamon hajuisilla tasoilla, huojuvilla alustoilla. No, ei sen ehkä tarvitse sen kummempia alustoja enää treenatakaan.



                        Kaksi jonoa erilaista alustaa, joihin oli ripoteltu makupaloja. 


Ensi kerralla harkataan kontaktin pitämistä taluttimessa. Kesän valjaat on hankalat siltä osin, että taluttimen lukko on liian pieni valjaiden kahteen metallilenkkiin laitettavaksi. Joudun väkertää niiden kanssa kauan. Joten minun pitää totuttaa koira kaulapantaan. Heti seuraavana päivänä sitten Nöösän vanha panta sai uuden kaulan.

 

                                        Pantaa piti rapsia silloin tällöin, mutta useimmiten ei tarvinnut. 

Ei kommentteja: