Retro sai tokan hyväksytyn tuloksen
voittajaluokasta.
Neljä edellistä kisaa rally-tokossa
on mennyt nollille. Nämä epäonnistumiset ovat olleet hyvin
opettavaisia. Kisan jälkeen ei koskaan ole tullut sellaista
tunnetta, että plääh, ei onnistu, onko tässä mitään järkeä.
Ehkä sitten olisi tullu, jos kouluttamisen motiivi olisi pelkästään
kisat.
Kun motiivinani on se että opettelu on
niin mielenkiintoista ja itse tekeminen palkitsevaa, silloin tulos ei
ole se ainut mikä kilpailuissa vetää.
Voittotauti iskee jos miettii vain
lopputulosta eikä osaa nauttia matkalla olosta. Voittotauti
kapeuttaa näkymän. Näkyy vain kisat. Se lisää tyytymättömyyttä
ja aiheuttaa stressiä, sillä hyväksyttyä tulosta ei aina saa.
Mun juttuni on oppiminen. Luulen että
tästä sivutuotteena tulee niitä kisaonnistumisiakin. Kunhan ehtii.
Jos ei nauti siitä mitä tekee, on
hullua harrastaa. Sitä tekemistähän se suurimmaksi osaksi on.
Kisapäivä on harvinaisuus. Rally-tokoa pystyy kisata korkeintaan
kerran kuussa. Esimerkiksi agilityä voi kisata kolmet kisat
päivässä.
Kiikastaa kiikastaa
Onnistumisista oppii, mutta niin myös
epäonnistumisista. Aina tuloksetta jääneen kisan jälkeen olen
melko nopeasti hoksannut mistä tuloksen puuttuminen taas tällä
kertaa kiikastaa.
Ensimmäinen tulosta verottava asia oli
se että Retro kyttäsi kylttitelineitä ja kartioita. Sille ei joku
ollut opettanut niiden seassa menemistä. Olin harjoitellut pelkkiä
tehtävän osia ja tehtäviä. Hyvin harvoin koira oli ollut radalla.
Ahaa-elämys: Minun pitää järjestää harkkani aina kylttien ja
muun roinan sekaan. Kesti todella kauan ennen kuin koira pystyi
olemaan huomioimatta ratatarvikkeita.
Avoimeen luokkaan kun tultiin, houkutus
oli se koiran pään vievä juttu. Syystä että en ollut opettanut
myös tätä tehtävää positiivisella vahvisteella, vaan seannut
siihen myös positiivisen rankaisun. Rankaisu sheltillä voi olla jo
kulmien krutistaminen.
Koira yhtä aikaa pelkäsi ja rakasti
nallea, vetolelua tai makupalakippoa. Heti kun koira näki
houkutusesineet, sen pää jäi niihin. Jatkuvasti se joko vilkuili
niitä tai sen mietteet olivat niissä. Tämä korjattiin ja
houkutuksesta tuli koiralle ihana tehtävä.
Luulin melko kauan että koiran huono
kisaosaaminen kiikastaa vain siitä että toisten joukossa ei oltu
harkattu riittävästi. Eri paikoissa olin kyllä harjoitellut, mutta
en porukoissa.
Myöhemmin tajusin että kiikastaa myös
siitä että koiralle ei ole rakennettu kestävyyttä mennä pitkää
rataa keskittyneesti.
Nyt vaikka hyväksytty tulos saatiin,
älysin että koiralla ei vieläkään ole sitä ratakestävyyttä.
Rataa ei ole harjoiteltu riittävästi koska harjoittelen paljon
vain kylttitehtäviä tai niiden osia. Koira on tämän tästä
radalla ulalla kisoissa kun mennäänkin koko rata pysähtelemättä.
Olen mokannut paljon. Teen itse radalla
paljon virheitä. Voittajaluokassa ei saa kumarrella kun ohjaa
koiraa. Olen ymmärtänyt kumartelulla tarkoitettavan eteenpäin
kumartumista, mutta sivulle taivuttaminen vie yhtä paljon
virhepisteitä. Meni jakeluun tämäkin lopuksi. Järki tajuaa ja
juttu täytyy nyt opettaa vartalolleni.
Avoimessa luokassa minulle
huomautettiin siitä kun käännyn käsi maassa, mutta pistemenetystä
siellä ei vielä tullut. Ihme epeli kun ei jo silloin ottanut
opikseen. Taitaa olla dementiaa kun ei muista. Rally-tokossa on
paljon muistettavaa.
Virheeni on myös se että en ole
hoksannut kaikista suuntaa muuttavista kylteistä mikä on pysäyttävä
eli mikä pitää tehdä paikallaan ja mikä ei ole pysäyttävä,
vaan suunta on vaihduttava normaalilla rataetenemällä.
Hyväksyn sen, että alisuoriudun.
Onneksi. Omien virheiden hyväksyminen tekee hyvää päänupille.
Seuraavassa kisassa osaan taas jo
paremmin pitää vartalon tokoasennossa. Innokkaasti harjoitellaan.
Sitä ratakestävyyttä, alkaen kolmen kyltin moitteettomasta
suorittamisesta ja omaa vartalon käyttöä ja tasaista vauhdinpitoa.
Tavoitteita on hauska tavoitella. Mutta
tavoitteen saavuttaminen ei saa aikaan pysyvää onnen tilaa. Sitä
tavoittelee aina vain jotakin lisää. Just se tavoittelu on sitä
harrastamisen onnea.
Kuvat on Kauhavan kisasta, jossa saatiin voittajaluokan toka tulos.
Askeleet takaperin. |
Hyppy. |
Käännös. |
Seiso, kierrä koira. |
Välistä. |
Kuvat Anne Peräsalo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti