maanantai 30. marraskuuta 2015

Kahdeksas kirjoitus

Miten saisin koiran tekemään aina eikä vain silloin kun sitä huvittaa?
Miten saisin koiran pitämään kontaktia?
Yksi asia, mikä saa koiran katsomaan ohjaajaa eli olemaan kiinnostunut hänestä, on se että yhteinen tekeminen on hyvin tiivistä. Kumpikaan ei hellitä toisistaan silmiään. Kun koira saa etua ohjaajansa katsomisesta, sehän katsoo, ettei hukkaa yhtäkään mahdollisuutta makupalaan tai leikkiin.
Kun haluaa että koira pitää katsekontaktia = silmiään ja ajatuksiaan ohjaajassa, ei voi ajatella että ohjaajan silmät tai ajatukset olisivat jossakin muualla. Koulutustilanteessa myös kouluttajan on oltava joka sekunti läsnä. Ei riitä että keho on siinä, vaan silmät on oltava koirassa ja ajatukset tekemisessä. Ei huudella kellekään, ei katsota muualle, ei ajatella että pitää muistaa ottaa maitoa kaupasta.
 ”Ai että osaa mamma olla hauska. Makupala-automaatti oikein. Mun tarttee keksiä millä saan automaatin aukeamaan. Kokeilen olisiko se tassun siirto taaksepäin. Jes, se oli! Herkkua tuli ja teen tuon saman asian uudelleen. Ei tarvitse kuin tassua siirtää taaksepäin, niin automaatti toimii. No mikäs nyt? Ei se antanutkaan enää tassun siirrosta. Eikö se nähnyt? Ei varmaan, siirrän toisenkin kerran tassua taaksepäin, varmuudeksi vielä kolmannen kerran. No johan sain automaatin toimimaan taas!”

Missä kohtaa se käsky tässä sanottiin?
Aiheellinen havainto. Käskyä ei sanottu. Koiraa ei käsketä tekemään tehtävää ennen kuin se osaa sen. Kirurgiakin koulutetaan monet vuodet ennen kuin hänen käsketään leikata. Milloin ja miten tehtävä nimetään, löytyy googlesta hakusanalla vihjeen liittäminen.

Viiden minuutin jälkeen koira pannaan häkkiin kentälle tai kiinnitetään jonnekin. Vähintäänkin kytketään taluttimeen. Pidetään tauko. Oppiminen on kovaa päähommaa ja keskittymistä. Niin koiralle kuin opettajalle. Ei jaksaisi vain jatkaa ja jatkaa takaperin kävelemisen harjoitusta kymmentäkään minuuttia yhteen soittoon.
Tauolla ohjaaja miettii onnistuiko kaikki vai pitääkö jotakin muuttaa. Miten etenen. Mikä on kriteeri seuraavalla kerralla eli minne rima nyt asetetaan. Sitä ei tietenkään voi asettaa liian korkealle, koska sitten koira ei pääse yli eli ei opi, mutta ei ole mielekästä sekään että rima pysyy samassa tasossa. Haluamme edetä eikä jäädä tasolle jossa koira osaa peruuttaa pari askelta.
Tauolla järjestellään asioita ja huilataan. Tauon paikka on jo ennen suunniteltua viittä minuuttia, mikäli ohjaajalla on pasmat sekaisin.

Kentällä voidaan viettää tunti, mutta opettamista tuntiin sisältyy vain lyhyitä jaksoja. Pidetään sekä pieniä taukoja että pidempiä taukoja. Yhden tehtävän saa edistymään melko pitkälle tai jopa valmiiksi (ennen vihjeen liittämistä) yhdellä kerralla.

Sarja päättyy
Juttusarja kouluttamisen ongelmista päättyy. Näissä en ole vastannut miten pitäisi opettaa, vaan mainostanut oppimispsykologiaa. Ei oppimispsykologian mukaan kouluttaminen aina helppoa ole, mutta yksiselitteistä. Kun osaa säännöt, ei jokaista tehtävää tarvitse pähkäillä miten tämän nyt opettaisi. Ei tule tehtyä joskus näin ja joskus noin. Jos ei tiedä missä järjestyksessä mitäkin pitäisi tehdä tai miksi tämä temppu ei luonnistu, tarvitsee palata katsomaan perusasioita.
Mikäli et ole tyytyväinen tuloksiin, vaihda koulutustapaa.  Et voi saada eri tuloksia jatkamalla samalla tavalla.


Ei kommentteja: