keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Neljäs kirjoitus

Miten voisin vähentää makupaloja?

Makupalojen vähentämiseen päästään sillä että niitä käytetään erittäin paljon. Tehtävän alussa jokainen onnistunut yritys palkitaan eli vahvistetaan. Vahvistetiheys pitää olla korkea kun uutta toimintoa harjoitellaan. Jos palkkaa tulee liian harvoin, koira menettää kiinnostuksen asiaan. Toiminto vahvistuu onnistuneiden toistojen myötä.
Epäonnistuneet yritykset jätetään huomiotta. Koira huomaa että tällaisesta reaktiosta ei tullut palkkaa. Koulutus tapahtuu siis palkan ja sen saamatta jäämisen avulla. Koirasta tulee innokas kun sitä ei toruta, kielletä, rankaista. Palkkaus täytyy olla tiheää kunnes tehtävä on erittäin hyvin opittu.

Vaikka koiraa ei rangaista, oppimispsykologiassa puhutaan negatiivisesta rankaisusta, jolla viitataan tuohon palkan saamatta jäämiseen, palkan poistoon. Sitten taas palkkaaminen on nimeltään positiivinen vahvistaminen.  Nyt nettiin ja nää hakusanoiksi!

Vahvisteella vahvistetaan toimintaa. Koska kilpailuissa jatkuva palkkaaminen ei ole mahdollista, aletaan epäsäännöllinen vahvistaminen kun tehtävä on opittu, nimetty, yleistetty ja häiriöt opetettu. Yleistys = tehdään tehtävää monissa paikoissa, eri kentillä. Häiriöt = tehdään tehtävää monenlaisten häiriöiden läsnä ollessa. Kaikki nämä harjoitellaan jatkuvalla palkkaamisella. Makkaraa tulee joka toistolla jonka koira tekee oikein. Koira huomaa että näin kannattaa tehdä. Siitä että makkaraa ei tullutkaan, se hoksaa että tällä tavoin ei kannata tehdä.
Sitten vasta palkkausta aletaan vähentää kun tehtävä todella sujuu aina ja joka paikassa ja tilanteessa. Kun aletaan vähentää palkkausta, aletaan epäsäännöllinen vahvistaminen.

Epäsäännöllinen vahvistaminen on siis sitä että koira ei saa palkkaa joka kerta tehdessään tehtävän ja vähentäminen tehdään hallitusti. Ensin vähennetään palkkaamista silloin tällöin, mutta silti kehutaan. Kun koira selviää hämmennyksestä että miksi ei nyt herkkua tullutkaan, vähennetään palkkakertojen määrää. Tehdään se epäsäännöllisesti. Koira ei tiedä koska palkka tulee mutta se tulee kuitenkin. Joskus se tulee jo ensimmäisellä kerralla, joskus kolmannella, joskus viidennellä. Palkkaamista ei lopeteta koskaan kokonaan, vaan pyydetään enemmän per palkkio tai useamman kerran per palkkio.

Kun vahvisteita aletaan epäsäännöllistää, se aiheuttaa turhautumista. Kun koira turhautuu, toiminta voi hiukan muuttua eikä tehtävä näytä täysin samanlaiselta kuin jatkuvalla vahvistamisella. On oltava tarkkana kun pidentää aikaa (seuraaminen ja paikallaolo eli pitkäkestoiset toiminnat) tai vähentää vahvistekertojen määrää (maahanmeno ja muut lyhytkestoiset toiminnat), ettei käytös ala sammua. Myös se on tärkeää, että palkitsee ne kerrat kun koira tekee parhaiten. Ei siis vahingossa palkkaa niitä vähän huonompia kertoja vaan parhaimmat.

Ei kommentteja: