Miten koiran saisi innokkaaksi?
Tutut
koirat tapaavat ja pian ne leikkivät, juoksevat ja iloitsevat. Ei näytä
puuttuvan intoa. Välillä eka vie ja toka seuraa ja taas toisinpäin.
Miksi
koira saa toisen koiran yhteistoimintaan kanssaan? Millä lihaksilla se tekee
sen? Se ei käske toista leikkimään, vaan antaa vihjeen. Nyt olisi kivaa
tarjolla.
Siinä
meille hyvä malli miten koira saadaan haluamaan tehdä. HALUAMAAN. Siinä on se
juttu. Oppimispsykologiassa eläin opetetaan haluamaan tehdä. Miten muuten
pystyisi delfiinille opettamaan että hyppää tuosta renkaasta. Tai kanalle että
juokse näiden kartioiden ympäri kolme kertaa. Ei pystyisi kanaa tuuppimaan
eteenpäin, ei pystyisi kanaa käskemään tehdä. Tarvitaan eläimen oma halu.
Ihminenkin
pystyy opettamaan itsensä haluamaan mitä kummallisimpia asioita. Kuten
tupakanpoltto. Että on pahaa ja yskiä pitää, vedet valuu silmistä kun
ensimmäisen askin sinnillä polttaa. Ei ihminen muuten alkaisi polttaa, ellei
haluaisi. Sitten kun asiasta tulee tottumus, sitä ei pysty lopettamaan.
Juuri
sama on koiralla. Kun asia opetetaan haluamisen kautta, koira ei pysty olla
tekemättä sitä. Vaikka temppuun ei liity riippuvuutta aiheuttavaa kemikaalia,
koira ei vain osaa olla tekemättä temppua kun sille annetaan siitä vihje.
Esimerkiksi minun koirani juoksee tarhalle kuin siellä odottaisi paras kaveri
ja tuhat herkkukippoa. Tarvitaan vain määrätty äänne 30-10 metrin päässä
tarhaa. (Jos menee lähemmäs, niin koira karkaa sinne.)
Yksi
kerta kymmenestä siellä odottaa pari herkkupalaa jotka se etsii. Koirani on
kuin pahin peliriippuvainen. Se on opetettu haluamaan monia tällaisia
arkielämän ikäviä juttuja. Koska kotona tapahtuu samat jutut monta kertaa
päivässä tai viikossa, on niin paljon helpompaa kun koira haluaa tehdä niitä
kuin että sitä pitäisi pyydystää sohvan alta johonkin toimenpiteeseen.
Opettaminen ei vie paljon aikaa. Sitten kun opettamisen osaa. Tällaisten kotijuttujen
opettaminen menee just samalla kaavalla kuin tokojuttujen. Kantsii ettiä
netistä oppimispsykologia-sivuja.
Ihmisen
ei tarvitse riekkua ja juosta opettaessaan, vaan koulutus on leikkiä missä
koira on aktiivinen osapuoli. Koiran aktiivisuutta voi harjoitella vaikkapa
laatikon avulla.
Laatikkoleikki
Nakataan
laatikko lattialle tai maahan ja aletaan palkata koiraa kaikesta mitä se tekee
laatikkoon liittyen. Ollaan valmiina palkkaamaan heti ensimmäinenkin reaktio.
Se voi olla katse laatikkoa kohti. Se voi olla varovainen askel sitä kohti. Tai
se voi olla jotakin railakasta: Koira tuuppaa laatikkoa kuonollaan. Tai iskee
sitä tassullaan. Ihan kaikki palkitaan mitä koira tekee laatikkoon kohdistuen.
Miksi
näin? Siksi että aikaisemmin käskien opetetusta koirasta saadaan
oma-aloitteinen. Koira alkaa kokeilla kun oma-aloitteisesta tekemisestä
palkataan eikä kielletä tai rangaista.
Laatikkoleikki
on ihmisen keksimä juttu. Koiralle on sama, saako se herkkua siitä että se
menee laatikkoa kohden kuin mistä muusta tehtävästä, vaikka maahanmenosta.
Kaikki tokon, agilityn, rally-tokon tehtävät ovat ihmisen keksimiä
juttuja. Koiran kannalta ne ovat
merkityksettömiä kunnes niille tulee merkitys: Treeni on se avain jolla tylsän
omistajan saa yhteistyöhön kanssaan, pelaamaan koiran kanssa koulutuspeliä.
Omistaja muuttuu treeneissä namiautomaatiksi ja ihmiseksi joka ei komentele.
Koira saa namiautomaatin auki joka kerta omalla toiminnallaan.
Kahdeksas
kirjoitus sisältää miten koiran oma-aloitteisuutta voidaan harjoitella lisää.
Ja netistä asiasta löytyy sanalla operantti ehdollistaminen.
Jos
kouluttaminen on tähän saakka ollut etupäässä käskemistä ja näyttämistä miten
koiran kuuluu tehdä, vaaditaan hiukka työtä, että koira oppii uuden tavan. Ei
paljon työtä, vaan hiukka. Ihmisen oppiminen siihen, että koira on se joka
tämän tahdin määrää, voi tuottaa vaikeuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti