Helmikuulla helähtää

 

On ilmoja pidellyt, kylmiä ilmoja. Saatiin sentään kuvia nopeasta pihalla käynnistä. Retro tarkenee, mutta Kesän varpaat jäätyy ja haluaa välillä syliin, vaikka niin kivaa olisi haistella maastoa. Hetken sylissä ja sitten taas köpöttelemään.

Retro ei moisesta ymmärrä. Että jonkun voisi olla kylmä.

                                    Niinkuin varsat kesälaitumella hyppelevät ne.

    Tuossa takana ennen kuusia on tie. Retron voi pitää irrallaan, se ei rynnistä tielle. Kesä saa kesällä         opetella samaa taitoa. 

                                                        Takavarpaita paleltaa.

                                                    Niin mukava olisi nuuskia.

 Koulutuksia ollaan tehty:

Talutinharkkaamassa oltiin Koirakoulu Balanssilla. Ettei tarvi aina sisällä kotona touhata. Paljon muutakin siellä ehdittiin. Jopa yksi aivan uusi juttu tuli mulle.

Kotona on harkattu hoitotoimia. Hampaiden katsominen on saatu melko hyvälle mallille.

Pukeutumista on saatu mukavammaksi. Kesä työntää päänsä päänreijästä, josta se palkataan. Sitten etujalat mun täytyy itse työntää jalanreikiin. Asun jälkeen valjaiden laittaminen.

Siinä hankaluutena on ollut taluttimen kiinnittäminen. Syystä että pieni lukko ei meinaa saada otetta kahdesta valjaan lenkistä. Joten olen laittanut vain yhteen ja palkka siitä.

Nykyään Kesä innostuu kun vaatetta ja valjasta otetaan esiin.

Ehkä vielä jalkoihin lämpöä jollakin töppösillä saadaan. Viimeistään ensi talveksi. On vain hankala ostaa töppösiä, että tulee sopiva koko ja sellainen joka on hyvin toimiva, helppo.  

Hajuhommia

 

Kesä harrastaa hajuhommia. Hajuna sillä on laventeli.

Päästiin lopulta purkkierotteluun. Kaikissa lasikipoissa on pieni metallinen reijitetty rasia. Ensin tein tutuksi tuon metallihärpäkkeen ja sitten yksi hajupurkki radalle. Seuraavaksi lisäsin hajuttoman purkin. Sitten heti kaksi hajutonta lisää ja pian viimeinenkin kippo paikalleen, koska näytti siltä että pennulla homma on hanskassa.

Pikkusintti on hyvin innostunut asiasta. Kuka ei olisi, jos herkun saa kun löytää etsittävän hajun. Kesä on aivan itse alusta lähtien jättänyt kuononsa hajun päälle. Ilmaisu on tullut kaupan päälle.

Ennen purkkirataa on hajua tehty tutuksi monella tavalla ja tehdään yhä.

Hajutippa on ollut ainakin superlonissa, huopatassussa ja vanupuikossa.

Ja tämä hajutippa on ollut erilaisissa kohteissa: purkissa, pinseteissä, pullonkorkissa, metalliastiassa. Ettei koira opi yhdistämään hajua purkkiin, vaan hajua herkkuun.

Kohde on ollut lattialla, kädessä, magneettikrasiassa jääkaapin ovessa.

Aion jatkaa hajua tutuksi -tehtävää, että saisin pennun todella etsimään laventelia aivan kuin jotakin parasta purkkilihaa.

Kuvassa hajua yhdistetään herkkuun niin, että haju on kattilassa ja herkkua lisään jatkuvasti hajun päälle eli sihvilään. Pakostakin erilaiset herkut yhdistyy laventelin hajuun. 

Pompahteleva koira

 Kesä pompahtelee todella korkealle. Joskus pomppii ihan huvikseen ylös, ylös, ylös.  Videolla se pompahtaa katsomaan mitä pöydän päällä on tarjolla. En ehtinyt videoida ekaa kertaa kun pomppi miljoona kertaa.

Aikaisemmin se on poukkoillut lenkkeillessäkin. Tällä viikolla kun käytiin kirkonkylillä kävelemässä, se yllätti: Käveli kuin aikuiset.

Tänään koira sai tepsutella Vaasassa kun oltiin autoa huollattamassa. Ihmeesti Kesä ei reagoi autoihin tai ihmisiin mitenkään erityisesti. Niin vähän on päästy kävelemään ihmisten ilmoille kun ilmoja ei oo ollut.

Väliaikakatsaus

 

Kesän

-Hampaat vaihtuu.

-Äänettömyys pysyy. Tai kyllä se haukkuu silloin kun on aihetta, muulloin ei. Ja koskaan se ei kitise eikä natise. Lelulle se joskus räyhää.

-Nukkuu edelleenkin yöt hyvin.

-Täysin sisäsiisti.

-Vilkas.

-Rauhoittuu hetkessä.

-Pomppiminen on yksi askellaji ja pomppii myös paikallaan.

-Painii ja kiskoo lelua Retron kans.

-Järsii paljon isoja nahkaluita ja kurkkutorvia.

-Syö kohtalaisesti.

-Paino nousee hitaasti (mutta varmasti). Punnitsee itsensä monta kertaa viikossa.

-Ei pukeudu muuta kuin kovasti autettuna. Pukeutuminen on vastenmielistä.

-Kynsien leikkuu onnaa kun seisoo pöydällä. Ei missään nimessä sylissä pidettäessä.

Viime aikojen harkkoja

-Seisominen, joka oli aluksi älä tee mitään vaan odota mitä sanotaan -harkkaa. Syystä että teki Istu maahan istu oravana maahan -temppuja, kun tiesi että mä pian sanon sille jonkun tehtäväsanan.

-Alustalle meno ja siellä makailu. Aivan pentuna homma oli koppaan meno, joten nyt pelkälle alustalle hakeutuminen oli helppo. Siellä oleilu vielä vaiheessa. Alustalla oleilua tarvitaan pian eräässä laajassa opetuskokonaisuudessa. Siitä myöhemmin.

-Kynsien hiontakonetta tehty tutuksi.

-Pysähtymistä pesuhuoneen ovelle opetettu, ettei tule aina mukana pesuhuoneeseen.

-Oravana istumista käskystä, koska esittää oravaa mielellään. (Vielä jos oravana istumisen liittäisi pupuna pomppimiseen, eläimellisyys olisi huipussaan.)

-Aikaisemmin opittujen juttujen kertausta.

Aktiivisempikin saisin olla. Ehkä sitä aktivoituu myöhemmin. Viimeistään silloin kun nurmikko kasvaa. 

                                                Sojohäntäkoira. Kesä tänään.

                                         Aktiivisuuslaatikkohärpäkeryhmä joku aika sitten.

                            Lumihangessa tarpomista silloin kun hankea oli vähän. 

                                    Sohvan paras paikka on ihmisen päässä makailu.

                                                            Tulentekoapulainen.

Puuharadalla

 Eilen käytiin Haun Paikan puuharadalla. Kesä nappasi heti idean: haistelen kaikki paikat ja jätän makupalat syömättä. Sille nuuskutus on se isoin juttu. No, kyllä muutama herkku solahti kurkusta alas.

                                                                        Ihania hajuja. 

                                                            Koira ohittaa makupalat.

Kotona kyllä herkut maistuu, koska uusia hajuja ei löydy. Ehkä kantsii ottaa haistelun palkaksi kun harkkaa muualla. Varteenotettava vaihtoehto. 

Puuharata on kyllä ihana koirien leikkipuisto. Saa itsekseen temmeltää, tutkia juttuja ja löytää makupaloja. 

Elmo puuhasteli toisessa huoneessa samaan aikaan. Se antaa makupaloille niille kuuluvan arvon. 

Viisikuinen

 

Taas meni kuukausi että humpsahti. Sitä ollaan viisikuisia. Paljon on opittu ja vielä enemmän opetettu.

Istu, maahan ja älä tee mitään vaan odota mitä sanotaan, ne osataan jotakuinkin. Jotakuinkin tarkoittaa, että tuvassa ilman suurempia häiriöitä onnistuu mutta vielä ei muualla. Pitäisi viitsiä mennä kyläilemään, että saisi näihin tehtäviin vieraan paikan harkkaa. Karvattomat toitsut kun ei paljoa istuskele eikä makaile lumihangessa.

Silmiinkatsomista eli kontaktin pitoa on harkattu. Luopuminen onnistuu melko hyvin. Kosketuskeppiä on opeteltu. Vesileikkejä on leikitty. Muita noista ei ole vielä kuvattu tai videoitu kuin vesileikkiä. Myöhemmin videoin muita.

                                        Kahluualtaasta haetaan lelut kuivalle maalle.

        Tänään otettu kuva. Silmät punaisena palaen yritetään saada lelusta syötävää.

Aivan äskettäin tää pari oppi käyttämään leikeissään välikappaletta. Leluja kiskotaan, mutta kyllä painitkin vielä on ohjelmistossa.

                    Retro näyttää kuvissa usein kaameen vihaiselta olematta sitä kuitenkaan. 

Kesän väri vaihtelee. Ei todellisuudessa, mutta kuvissa. Alakuvassa ja sinisen lelun kanssa väri vastaa todellisuutta. Se on tosi tumman ruskea ja erittäin kiiltävä. 

Vuosi vaihtui

 Vuosi vaihtui paukkeessa, mutta koirat eivät paukkuneet. No, Retro muutaman kerran puhahti kun kuuli vähän isompaa pauketta. Pelkäsin että sen ääni saisi Kesän haukkumaan, mutta ei. Kesä oli täysin hiljaa ja kuunteli. 

Olimme tunnin verran nukkuneet, kun Kesä heräsi paukkeeseen. Se hyppäsi pystyyn ja laitoin käden sen päälle. Pian istui mutta vapisi vielä jonkun aikaa. Nukuttiin pari tuntia ennen kuin alkoi puolen yön pauke. Nyt pentu vain makasi pää pystyssä ja pidin kättä sen päällä vähän kuin painopeittona. Jossakin vaiheessa nukahdettiin ja sen pituinen se uusivuosi.

Tänä aamupäivänä lähdettiin lumiselle nurmikolle juoksentelemaan. Retro siellä jo oli ja tulin Kesän kanssa takaovesta. Terassin lasiovi olikin kiinni ja koira juoksi sitä päin. Kuului aika paukahdus, mutta luultavasti siitä selvittiin säikähdyksellä. Pentu on aivan normaali, oli heti tapahtuman jälkeenkin kuten videolta näkyy.

Alla oleva lumileikki on  viime vuoden puolelta.