Uusi koirankoulutustapa

Käytän sanoja

Jos blogia lukee koirankoulutuksesta kiinnostunut noviisi, älä lannistu vaikka käytän outoja sanoja. Kiinnostu niistä vaikka et vielä olisi tätä viimeisintä (lanseerattu 1950-luvulla) koirankoulutustekniikkaa ottanut käyttöösi. Eläinkoulutuksessa käytetään täsmällisiä sanoja. Esimerkiksi palkkio ei ole sama kuin vahviste. Miksi ei? Siksi että kouluttaja päättää että antaa palkkion, mutta koira päättää onko se mieluisa eli vahviste. Vahvistaako se käytöstä. Vahviste on ainoastaan se joka on mieluinen, ansaittu ja tulee heti.

Vaikka Nöösä tykkäsi eilen kinkusta, se ei välttämättä tykkää siitä nyt. Jos sillä on mahanpuruja, silloin kinkun syönti on enemmänkin rangaistus jos se nyt ottaakaan sitä sairaana. Jos olohuoneessa kissa ja koira leikkivät ja Nöösä haluaa mukaan, se hotkaisee kinkun, mutta lähtee heti palkitsevamman homman pariin. Palkkioni ei ole silloin vahviste.

Uusi kännykkä, loistavaa, het mulle se

Kun kännykkä tuli ihmisten saataville, kaikki halusivat sen. Kun facebook ilmestyi, sinne oli ryntäys ja nyt harva on sen ulkopuolella. Jotakin uutta, mahtavaa!

Miksi sama ei toimi koirankoulutuksessa? Miksi uutta tekniikkaa ei oteta käyttöön sankoin joukoin? Tämä uutuus on ollut Suomessakin saatavilla vuosikymmenet. Vanha kouluttaja ei opi uusia temppuja, mutta miksi uusikin kouluttaja aloittaa vanhalla tekniikalla?

Uusi koirankoulutustapa, ei sellaisesta ole mihinkään

Miksi yrittää jotakin muuta, sillä vanha toimii ihan hyvin. Pyörä on jo keksitty. Joo, liikkua voi pyörien avulla, mutta lentäen pääsee nopeammin.

Pitäisi opetella asiat uusiksi, työlästä. Pitää muuttaa omaa käytöstään, kamalaa. Mutta pitäähän siinäkin muuttaa toimintatapojaan, kun siirtyy pöytäpuhelimesta kännykkään ja kännykästä älypuhelimeen.

Luulen, että suurin este ottaa uutta opettamisen tapaa käyttöön on se, että ihminen ei voikaan olla sitten se joka määrää. ”Koiran on tehtävä näin koska minä sanon.”

Uudessa opetustavassa määrääjä onkin se koira. Tavallaan. Se saa valita. ”Saat valita teetkö tämän vai et. Haluatko herkkupalan ja minun kanssani touhuamisen vai jatkatko uniasi olkkarin matolla toiset kahdeksan tuntia?”

Taatusti koira valitsee kivan toiminnan ja herkun.

Muutos

Kun kouluttaja muuttaa tekemisiään, koirakin muuttaa omia tekemisiään. Jos minä toimin väärin, miten koira voisikaan toimia oikein? Mutta jos minä toimin oikein kouluttaessani, annan koiralle mahdollisuuden toimia oikein.

Jos palkkaisin maahanmenosta eri kohdissa. A kun koira menee maahan ja B joskus kun se jo ehti nousta. Tällöin olisin opettanut koiralle kaksi tapaa millä saa palkan. Kriteerini oli ensin A ja sitten B. Koira oppi että saa palkan teki sitten aan tai been. Minun käytöksessäni pitää tapahtua muutos, että koira oppii vain tavan A. Saan antaa palkan vain silloin kun koira on siellä maassa.

Toimintoja kosketusalustalla

Pari viikkoa sitten tutustutin Retron kosketusalustaan. Otin pyöreän pienen  tahmean maton. Semmosen millä avataan pullonkorkkeja tai millaisia pidetään liukkaiden mattojen alla. Koira tietenkin ajatteli sitä kuonokosketuksena ja yritti myös purra sitä. Aluksi (viis kertaa) palkkasin kaikki toiminnot jotka tehtiin maton luona. Tietty naksu apuna. Sitten odotin jalan kosketusta mattoon tai ainakin hyvin lähelle. Kuono alkoi pysyä matosta kauempana kun mitään ei tapahtunut. Muutaman tosi hyvän jalkojen viennin matolle sain.

Toisena päivänä:

Nakkasin alustan ja se oli paikassaan viiden toiston ajan. Nyt palkkasin muualle, että sain taas uuden toiston.

Alkas pian mennä aina matolle, hiukan kuono oli siellä myös, mutta myös jalat, joten palkkasin. Yhdellä jaksolla pyrki maahan ja aikaistin naksua, ettei ehdi maahan, vaan sai lähteä hakemaan makupalaa.

Istuin yhdellä jaksolla maassa. Koira teki aina oikein, tosin kuono on siellä myös, mutta ei purrut  ja pääasia, edes yksi jalka oli matolla.

Ihan nopeaa ja hyvää toimintaa lopuksi. Nopeaa tosin oli koko ajan.

Sitten parin päivän kuluttua aloin käyttää kosketusalustaa tehtävässä.

Tokohyppy

Viikko sitten aloitin tokon hyppyestettä kosketusalustalla. Kosketusalusta siksi, että koira menee kauemmas esteestä. Alusta oli 2,5 metrin päässä esteestä ja mä toisella puolen siinä metrin päässä.

Alusta oli kolmen toiston ajan ja sitten pois. Ekat jaksot oli taatiaa, sillä kriteeri oli liian korkealla, mutta annoin olla. Tauko ja hain just paistettua pekonia. Sitten tapahtui hyvin.

Tänään:

Ensin kosketusalustalla pari kertaa. Lähtee istumasta sanoilla saat mennä. En aivan ehdoton ole, jos lähtee aavistuksen hiukka ennen sanoja, nou hätä, saa mennä. Koira kun on liian paikallapysyvä ja nyt harkataan hyppyesteen takana tehtäviä muutamaa askelta.

Tää sujui hyvin, todella hyvin.

Kärrytoiminto

Tänään tein kosketusalustan avulla muutakin hauskaa. Toimintoa lapsen kärryllä.

Retro on pentuna kärrytellyt tällä kärryllä, joka on aivan tosi matala puinen.

Panin kärryn koiran makuualustaa vasten ettei se pyöri alta pois, ja asetin kärryyn kosketusalustan.

Toimintaa odottamaan: Katse muhun, katse kärryyn ja sitten jalat sinne. Näin tapahtui kolme kertaa todella nopeaan tahtiin kosketusalustaa käyttäen. Sitten alusta pois. Nyt koira menikin kärryjen yli eli jatkoi tuosta etujalkojen nostamisesta oitis kärryn sankojen alitse ja pois. Tästä tuli tämmönen temppu. Koska teki sitä siitä vain rennosti joka kerta, lisäsin heti sanan ”kärryyn".

Tässä Retro pikkupentuna kokeilemassa kärryttelyä itsekseen.

Retro meni silloin usein kärryyn seisomaan. Tänään se teki aivan oman temppunsa tästä: kärryjen läpijuoksun. Eli se käveli tuosta ylitse.

Tänään onnistui kaikki mitä keksin kokeilla. Ei kerrota kaikkea yhdellä kerralla, jokapäiväisiä harkkoja kukaan ei jaksaisi lukea.

Koira on saanut aktivointinsa ja hauskaa yhdessäoloa ja minä kokemusta.