Käytän sanoja
Jos blogia lukee koirankoulutuksesta kiinnostunut noviisi, älä lannistu vaikka käytän
outoja sanoja. Kiinnostu niistä vaikka et vielä olisi tätä viimeisintä
(lanseerattu 1950-luvulla) koirankoulutustekniikkaa ottanut käyttöösi.
Eläinkoulutuksessa käytetään täsmällisiä sanoja. Esimerkiksi palkkio ei ole
sama kuin vahviste. Miksi ei? Siksi että kouluttaja päättää että antaa
palkkion, mutta koira päättää onko se mieluisa eli vahviste. Vahvistaako se
käytöstä. Vahviste on ainoastaan se joka on mieluinen, ansaittu ja tulee heti.
Vaikka
Nöösä tykkäsi eilen kinkusta, se ei välttämättä tykkää siitä nyt. Jos sillä on
mahanpuruja, silloin kinkun syönti on enemmänkin rangaistus jos se nyt
ottaakaan sitä sairaana. Jos olohuoneessa kissa ja koira leikkivät ja Nöösä
haluaa mukaan, se hotkaisee kinkun, mutta lähtee heti palkitsevamman homman
pariin. Palkkioni ei ole silloin vahviste.
Uusi kännykkä,
loistavaa, het mulle se
Kun
kännykkä tuli ihmisten saataville, kaikki halusivat sen. Kun facebook ilmestyi,
sinne oli ryntäys ja nyt harva on sen ulkopuolella. Jotakin uutta, mahtavaa!
Miksi
sama ei toimi koirankoulutuksessa? Miksi uutta tekniikkaa ei oteta käyttöön
sankoin joukoin? Tämä uutuus on ollut Suomessakin saatavilla vuosikymmenet.
Vanha kouluttaja ei opi uusia temppuja, mutta miksi uusikin kouluttaja aloittaa
vanhalla tekniikalla?
Uusi
koirankoulutustapa, ei sellaisesta ole mihinkään
Miksi
yrittää jotakin muuta, sillä vanha toimii ihan hyvin. Pyörä on jo keksitty.
Joo, liikkua voi pyörien avulla, mutta lentäen pääsee nopeammin.
Pitäisi
opetella asiat uusiksi, työlästä. Pitää muuttaa omaa käytöstään, kamalaa. Mutta
pitäähän siinäkin muuttaa toimintatapojaan, kun siirtyy pöytäpuhelimesta kännykkään
ja kännykästä älypuhelimeen.
Luulen,
että suurin este ottaa uutta opettamisen tapaa käyttöön on se, että ihminen ei
voikaan olla sitten se joka määrää. ”Koiran on tehtävä näin koska minä sanon.”
Uudessa
opetustavassa määrääjä onkin se koira. Tavallaan. Se saa valita. ”Saat valita
teetkö tämän vai et. Haluatko herkkupalan ja minun kanssani touhuamisen vai
jatkatko uniasi olkkarin matolla toiset kahdeksan tuntia?”
Taatusti
koira valitsee kivan toiminnan ja herkun.
Muutos
Kun
kouluttaja muuttaa tekemisiään, koirakin muuttaa omia tekemisiään. Jos minä
toimin väärin, miten koira voisikaan toimia oikein? Mutta jos minä toimin
oikein kouluttaessani, annan koiralle mahdollisuuden toimia oikein.
Jos
palkkaisin maahanmenosta eri kohdissa. A kun koira menee maahan ja B joskus kun
se jo ehti nousta. Tällöin olisin opettanut koiralle kaksi tapaa millä saa
palkan. Kriteerini oli ensin A ja sitten B. Koira oppi että saa palkan teki
sitten aan tai been. Minun käytöksessäni
pitää tapahtua muutos, että koira oppii vain tavan A. Saan antaa palkan vain
silloin kun koira on siellä maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti