lauantai 9. marraskuuta 2013

Voi ei, taas koira!




Minulla oli hoidossa kaksi yötä kymmenkuinen kelpi. Vikku oli kovaa otettu tästä tapahtumasta, sen ilme sanoi mennen tullen: Voi ei, taas koira. Retron tuleminen vuosi sitten oli sille kurja juttu.
Se niin inhoaa toisia koiria ja nyt tontille tuli neljäksi jakautunut koira. Koira, joka on neljässä paikassa yhtä aikaa.

Vikku on usein tämän näköinen koiralle kuin koiralle.



Ei sekuntiakaan
Kelpi Käpyllä on salamannopeat liikkeet, joita se todella käyttää. Tää ei väsy ollenkaan. Tuntuu ettei se ole sekuntiakaan rauhassa ainakaan silloin kun minä näen sen.
Se menee suuntaan A sata metriä ihan täysillä, tulee takaisin samaa vauhtia, ponkaisee suuntaan B, C, D aakkoset loppuun. Suunnat eivät ikävä kyllä rajoitu horisontaalisiin. Se ponkaisee myös ylöspäin. Tarvitsisin jääkiekkoilijan kasvosuojuksen. 


Silti rauhassa
Olen nähnyt kun tyttäreni kouluttaa Käpyä. Esimerkiksi pari kuukautta sitten videolta näkemässäni noutoharjoituksessa koira nostaa ja pitää kapulaa ja ohjaaja saa koskea kapulaa. Naks ja nami ja sama sama uudelleen.  Koira on siinä yhtä rauhassa kuin kouluttajansa.
Tästä lähti tämän postauksen idea tulemaan. Siis siitä että kanan kouluttaminen vaatii melko hyvää ajoitusta. En tarkoita kananaivoa, vaan kanan nopeaa nokkausliikettä. Nopean koiran kanssa palkan ajoituksen merkitys todella korostuu.

Onneksi koiralle on opetettu myös rauhoittuminen häkkiin. Villipeto muuttui salamaniskusta laiskiaiseksi kun toin sen sänkyni viereen rottweilerin kestävään häkkiin. Se oli koko yön täysin ääneti.

Käpy kesällä.


Rottweilerin kestävä häkki, mutta eipä ole kestänyt yhtä häkkiahdistuksesta kärsivää hollanninpaimenkoiraa. Aikoinaan kokeilin laittaa tähän häkkiin hollanninpaimenkoiraa, mutta se pani häkin alaosan säpäleiksi.
Mutta koira kyllä pystyi olla yksin tilassa jossa oli näyteikkunan kokoiset ikkunat melkein maahan asti. Se näki siitä maailmaa aina kun oli meillä ilman että pystyi syömään ketään. Xaya nimittäin vietti meillä muutaman päivän jaksoja, koska oli mun laina-agilitykoira.
Palautin Käpyn omistajalleen tänään ja Vikku arvosti suuresti tätä tapahtumaa.

Sivumennen sanoen, tästä pääset kattelemaan kyseisen rotikan kuvia. Tein  sivut datanomikoulussa vuosia sitten:
Ja tuon sivun linkistä pääset lukemaan koiristani Nöösästä ja Vikusta. Tein samaisessa koulussa myös nämä sivut.



Ei kommentteja: