Taluttimessa kauniisti kulkeminen

Koiran taluttaminen on rakettitiedettä. Niin moni koira vetää. Jos kauniisti kulkeminen olisi helppo opettaa, harvempi vetäisi.

Seuraavaa seitsemää keinoa luultavasti on käyttänyt jokainen, joka on kokenut taluttimessa vetämisen ongelmakseen.

Ensimmäiset seitsemän keinoa

1. Pysähdyn ja lähden liikkeelle vasta kun koira ottaa kontaktin.
2. Pysähdyn ja lähden liikkeelle vastakkaiseen suuntaan 
3. Pysähdyn ja lähden liikkeelle vastakkaiseen suuntaan kun koira ottaa kontaktin. 
4. Vieras koira kulkee perässä, jospa sitten mielenkiinto hajoaisi myös taaksepäin. 
5. Annan koiran juosta itsensä väsyksiin ennen taluttimeen laittamista.
6.  Väsytän koiraa aktivoinnilla ennen taluttimeen laittamista. 
7. Kiskaisen ja sadatan kun vetää. 

Sitten muita ehdotuksia. Kukin saa miettiä mikä voisi toimia itsellä. Aivan liian usein mielemme on lukkiutunut yhdelle raiteelle. Etsimme punaista väriä – joten emme kiinnitä huomiota sinisiin.

Ennen kuin hylkäämme jonkin idean tai toimintatavan tiettyjen faktojen perusteella, meidän pitää harkita näiden tosiasioiden jäädytystä tai tilapäistä ohittamista, jotta pysyisimme avoimina uusille asioille.

Voiko toimimatonta yritystä kääntää päinvastaiseksi?

Miten ongelma saataisiin pahemmaksi?

Mitä hyvää ongelmasta seuraa?

Alla konsteja joita olen kuullut tai lukenut ja lisäsin niihin myös omia ohjeitani.

8. Pysähdytään

Pysähdytään kun hihna kiristyy. Kun koira löysää hihnan, lähdetään liikkeelle.

Siinä se. No entä makupala, missä se on?

Mitä koira tässä tilanteessa eniten haluaa? Mitä luulisit sen olevan? Mitä koira eniten haluaa lenkkeillessään? Tietenkin päästä eteenpäin kivojen hajujen perässä ja liikkumisen ilosta.

Se ei arvosta rapsutusta. Ei kinkunpalaa, vaikka koira tietenkin ottaa herkun. Se ei piittaa leikkiä. Vahviste on lenkillä eteenpäin pääseminen. Koira pääsee eteenpäin aina kun se ei vedä.

Menetelmä on:

positiivinen vahviste (R+)
negatiivinen rankaisu (P-)

Mutta jos se pääsee vetämällä eteenpäin silloin tällöin, koulutus ei tietenkään toimi. Maahanmenossa palkan saa antaa vain koiran tehdessä oikein, ei silloin kun se ei mennyt maahan. Jos koira saisi palkan sekä maahanmenosta että siitä että jää seisomaan, millä se voisi oppia oikean toiminnon.

Mikäli ei pysähdytä joka kerta kun koira vetää, silloin koira saa palkan myös vetämisestä.

Palkkio vai vahviste?

Mikä on palkkion ja vahvisteen ero? Palkkio on mukava asia jonka ihminen antaa palkitakseen koiraa. Se on ihmisen määrittelemä asia.

Vahviste on se asia mikä vahvistaa haluttua käytöstä. Vahviste on siis koiran määrittelemä asia.

Eteenpäin meneminen on vahviste, pysähtyminen on vahvisteen saamatta jääminen.

Talutetaan helpossa paikassa. Eli ei mennä heti harjoittelemaan maantielle missä on kuljetettu koiria. Koirahan vetää usein sen takia että pääsee hajulta hajulle. Mielenkiintoista edessäpäin! Tehdään ratkaisevat talutinharjoitukset kotinurmikolla tai kotipihalla. Jos sellaista ei ole, ajetaan autolla jonnekin missä ei koiria yleensä kävelytetä.

Harjoituksen aikana ei mennä kilometriä, ei puoltakaan. Ei se matkan pituus, vaan se laatu. Tässä kriteeri ja ajoitus ovat avainasemassa kuten kouluttamisessa yleensäkin. Kriteerinä eteenpäin pääsemiselle on oltava taluttimen löysyys. Ajoitus koiran pysäyttämiselle osuu kohtaan kun veto alkaa.

Kun taluttimen sitoo vyötärön ympäri, silloin pysäytys on napakampi. Käsi joustaa helposti.

Tarvitaanko kehusanaa? Jos, niin just ennen palkkaa eli liikkeelle lähtöä.

Kun koulutus tapahtuu oppimispsykologian mukaisesti, oppiminen on nopeaa. Koiran pitäisi muutaman oma-piha harjoituksen jälkeen hoksata pelin henki. Se huomaa millä konstilla matka taittuu. Se hoksaa, että kun kaulassa ei tunnu vetoa, silloin pääsee seuraaville kivoille hajuille. Nyt saadaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen:

• Alkuyleistys

Talutetaan muutamissa helpoissa paikoissa. Kun homma alkaa sujua näissä ympäristöissä, edetään seuraavaan vaiheeseen:

• Alkusiedättäminen

Talutetaan muutamien häiriötekijöiden alaisena. Tuodaan helppoon ympäristöön häiriötekijä, yksi kerrallaan. Tai mennään ympäristöön, jossa on vain pieniä häiriötekijöitä. Kun koira osaa silloinkin kulkea vetämättä, edetään taas:

• Yleistämistä lisää

Harjoitellaan ympäristöissä, joissa taitoa aiotaan käyttää. Eli siis mennään entistä hankalampiin paikkoihin. Kun sujuu, siedätetään:

• Siedättämistä lisää

Harjoitellaan kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnä ollessa, joita koiran pitää sietää: Maassa olevat hajut, vastaantulevat ihmiset, koirat, polkupyörät, autot. Äänet, liikkeet. Ei toki kaikkia yhtä aikaa, vaan jokaista häiriötä harjoitellaan joko yksi kerrallaan tai niin että häiriöitä on useita, mutta ne ovat kaukana.

Näihin asioihin koira reagoi muutenkin kuin vetämällä eli se on taas oma taitonsa opettaa. Sitten jos koiralla on jo ongelmaa vastaantulevien kohtaamisessa, ollaankin jo ongelmakoirakoulutuksen puolella. Vastaehdollistaminen kehiin.

 

9. Vetäminen käskyn alle

Jos koirallasi on vahvuuksia, huomioi niitä. Jos sillä on heikkouksia, älä kiinnitä niihin huomiota, niin se tulee niissä huonommaksi. Jos koirasi vahvuus on vetää taluttimessa, pidä sitä vahvuutena. Opeta se vetämään käskystä.

Kun koira osaa vetää käskystä ja nauttii tehtävästä, tehtävä pannaan ärsykekontrolliin.

Ärsykekontrolli on tätä:

Koira toimii kun sanot kisko.

Koira ei kisko, jos käskyä ei sanota.

Koira ei kisko, kun sanot maahan (tai muun koiran osaaman tempun).

Koira ei kisko, kun sanot mansikka (koiralle merkityksetön sana).

Eli vetämistä ei tapahdu mikäli et sano käskysanaa. Eikös kuulosta mahtavalta!

Vetää käskystä opetusvaiheet:

• Toiminnan aikaansaaminen

Keinoja on: houkutteleminen ja se että koira itse keksii vetää ja siitä palkataan. Eli helppo nakki tämä kohta.

• Alkuyleistys

Tehdään tehtävää muutamassa helpossa paikassa. Sujuu kuin tanssi.

• Alkusiedättäminen

Tehdään tehtävää muutamien häiriötekijöiden alaisena. Sujuu vieläkin ellei häiriöt ole liian kovat.

• Käskysanan liittäminen

Käskysana liitetään sitten kun homma alkaa näyttää siltä että koira osaa sen. Miten käskysana liitetään, on taas oma taitonsa.

• Ärsykekontrolli

Tästä olikin tuossa yllä jo. Näidenkin harjoittelu on oma taitonsa.

• Yleistäminen

Harjoittele ympäristöissä, joissa aiot käyttää taitoa.

• Siedättäminen

Harjoittele kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnä ollessa, joita koiran pitää sietää: Vastaantulevat ihmiset, koirat, polkupyörät, autot. Äänet, hajut, liikkeet. Katso 8-kohdan lopusta, tämä menee samalla tavalla.

Tämä hyvä?

Luultavasti itse kokeilisin tätä menetelmää. Mutta vain mikäli taluttaisin koiraa asvaltilla tai muussa maastossa missä nenä ei vie sitä.

Saada koira vetämään käskystä.  Vaikein vaihe on yleistäminen eli viedä taito sinne missä sitä joka päivä tarvitaan. Koiralla on tien vierellä todella paljon vahvisteita. Hajut ja menemisen meininki hakkaa mennen tullen nakkikangen.

Siispä osaamisen pitää olla todella vahvaa ennen kuin taitoa harjoitellaan vaativassa ympäristössä. Lisätään yksi häiriötekijä kerrallaan.

Nenä maassa kulkeva koira. Hmm, en tiedä miten kauan tämän kanssa saisi painiskella, ettei se kuono veisi koiraa.

Ja pitäisikö jättää lenkkeily koulutuksen ajaksi, ettei koira tee vanhaa toimintoaan eli kuono maahan ja kiskomaan?

Äsh, olkoot.

Kyllä tokon seuraaminen on tämän rinnalla lasten leikkiä. Tokoseuraaminen on niin helppo opettaa kun sitä vertaa taluttimessa kävelemiseen. Yksi syy on että taluttimessa kulkemista aletaan kouluttaa sitten kun on jo pitkään taluteltu. Koiran kasvaessa tempoilu ja kiskominen on alkanut potuttaa. Eli nyt alkaakin ongelmakoirakoulutus, ei taluttimessa kulkemisen harjoitukset.

Vanhaa koiralle palkitsevaa tapaa on vaikea jättää pois. Tilalle saa vain pliisun nätisti kävelemisen. Ei ollenkaan koiralle luontainen juttu.

Tokoseuraaminen  on uusi asia, sitä saa harjoitella vain silloin kun huvittaa ja se on täsmällinen suoritus. Siinä koiran tarvii seurata just määrätyllä tavalla, kuono korkealla, just määrätyissä häiriöissä ja just määrätyn matkan. Seuraamista ei tarvitse harjoitella tai käyttää kuin silloin vain kuin haluaa. Silloin koira nauttii kinkusta. Se kulkee jopa nakinpaloilla tai ehkä jopa floric-nappuloiden voimalla.

Taluttimessa lenkkeilyä tarvitsee joka päivä ja pitkiäkin matkoja.

Tietty kouluttamisen tapa

Sitten vielä: Tämä kouluttamistapa ei onnistu muulla systeemillä kuin palkkio, palkkion poisto:

positiivinen vahviste (R+)
negatiivinen rankaisu (P-)

Eli koiran pitää nauttia tehtävästä. Siihen ei saa liittää mitään ikävää. Muutenhan se ei odota innoissaan kisko käskyä. Voi sano, sano koska taas saan tehdä sen mahtavan homman!

10. Pitkä talutin

Jos koira ei vedä pitkässä liinassa, kävele se taluttimena. Ensin 10 metrin liinassa, sitten 9 ja aina kun sujuu, vähennä metri. Sitten kun tullaan kohtaan, jossa ei enää suju, palataan edelliseen kohtaan ja opetellaan tämä hyväksi. Kokeillaan aina joskus lyhentää vielä metri. Edistystä tämäkin?

Ja tässä tietenkin yleistäminen ja siedättäminen.

Mutta miten kävellään tien reunassa neljän metrin taluttimessa? No kyllähän sitä näkee, ainakin fleksitaluttimet ovat pitkiä.

11. Nyppäisylle uusi merkitys

Joskus näkee, että koiraa nypätään taluttimesta kun se vetää. Ihminen ärsyyntyy kun kaiken aikaa pitää nyppiä ja nyppiä. Vuosikaudet. Koira vetää, nypätään aina silloin tällöin.

Jospa asian kääntäisi nurin niskoin. Mitäpä jos teetkin nyppäisyjä silloin kun koira ei vedä. Nyppäisy = lähesty minua, täällä on makupala. Nyppäisy onkin kiva asia, myös sinun mielestäsi. Ei mikään riuhtaisu, vaan pieni taluttimen äkkinäinen kiristys ja löyhdytys.

Aloita harjoitukset niin että koira seisoo paikallaan kun nyppäiset, jolloin koira katsoo sinua, anna makupala ja leiki. Voit myös kääntyä ympäri ja kävellä vastakkaiseen suuntaan, kun koira kääntyy nyppäisyn jälkeen katsomaan ja sitten palkkaa kun se tulee sen sinulta hakemaan. Välillä lähde juoksemaan ja anna sen jahdata herkkuaan.

Älä anna koiralle mahdollisuutta itse tehdä nyppäisyä, vaan aina sinä teet sen ja palkkaat. Näin saadaan koira odottamaan taluttimessa kulkiessaan tätä leikkiä.

Siinä yksi uusi tapa ajatella. Sillä mihin kiinnität huomiota, se lisääntyy. Kiinnität huomiota omaan nykäisyysi ja siihen että huomaat tehdä sen aina ennemmin kuin koira ehtii edes ajatella sitä.

Heikkoutena taas on se, että maassa olevat hajut ja eteenpäin pääseminen on koiralle niin palkitsevaa, että tällainen leikki ei leikitä aina. Koiran kuuluu lenkillä saada haistella. Miten nyppäisyleikki silloin kiinnostaisi?

12. Lähelläpysymisajatuksella

Kävellään ja kun hihna kiristyy, ohjaaja pysähtyy. Kun koira löysää, tulee kehu ”hyvä” ja ohjaaja lähtee nopeasti takaperin juoksaisten pari kolme askelta. Makupalapalkka annetaan kun koira tulee ohjaajan eteen. Sitten taas jatketaan matkaa eteenpäin. Jos koira nyt kävelee kauniisti, kehutaan ja palkataan sekä jatketaan yhä. Palkitaan aina muutaman askelen jälkeen liikkeessä kun koira kävelee kauniisti.

Jos taas hihna kiristyy, silloin taas ohjaaja pysähtyy, koira löysää, ”hyvä” ja ohjaaja kipaisee pikku matkan takaperin, palkkaa.

Kehusana

Aina ennen palkkaa tulee kehusana, että koira yhdistää kehusanan hyvin tiiviisti makupalaan. Tokossa joka liikkeessä pitää päästä makupaloista eroon, silloin tämä kehusanan käyttö on ollut kullan arvoinen.

Myös tässä harjoituksessa makupalan antamista vähennetään, mutta vasta todella pitkän ajan päästä. Silloin koiran pitää osata vetämättä kulkeminen. Silloin aletaan vähentää kauniisti kulkemisesta makupalapalkkaa. Mutta palkkaamista ei kuitenkaan lopeteta kokonaan.

13. Välineitä käyttöön?

Selvitetäänkö vetääkö koira sekä valjaissa että kaulapannassa. Miten olisi kuonopannan käyttö? Vedonestovaljaat?

Suurin osa ehkä näitä on käyttänytkin. Kuonopanta on kouluttamisen apuväline eli siitä pitää olla selvillä miten sitä käytetään. Vedonestovaljaat tekevät kipeää, joten jotkut koirat tulevat siitä äkäisiksi. Kipu vetäessä vaikkapa toista koiraa kohti = tuo koira sai tämän aikaan.

14. Analysoi ja videoi

Kuvaa minuutin video, johon kuvaat noin viiden sekunnin pituiset tapahtumat. Mieti että filmillä on oleellinen, niin että toinen ihminen voi kertoa ongelmasi sillä tavalla että huomaat, että hän tajuaa.

Miltä ne muutaman sekunnin otokset näyttävät kun ongelma on ratkaistu?

15. Listaa yritykset

Kauanko ongelma on kestänyt? Miten sitä on ratkaistu, mikä menestys? Listaa yritykset ja hyödyllisyys, välttäminenkin on yksi ratkaisu.

Ne jotka on vähän edesauttaneet, otetaan selvitettäviksi. Tehdään niiden ympärille toimintasuunnitelma ja lisättynä uusilla ideoilla. 

Miten meillä?

Itselläni on sekä vetävä koira ja riekkaava vetävä koira ja nätisti kävelevä.

Vetävä kiskoo todella lujaa valjaissaan alkumatkasta ja sitten taas kun joku erehtyy tulemaan vastaan. Mutta koska tämän minimixin paino on nelisen kiloa ja korkeus 28 senttiä, homma lähinnä huvittaa. Ja pian se alun kiskomisen jälkeen rauhoittuu kulkemaan.  Tosin sitten sitä pitää kiskoa perässään, ellei halua jäädä odottelemaan kun se tutkii hajuläikkää. Vetämistä kai se on  taaksekin päin vetäminen.

Yleensä kuitenkin päästän sen irti sadan metrin taluttamisen jälkeen, koska tässä on niin hyvät peltotiet lähellä.

Riekkaava vetävä koira on seltti. Lähtiessämme pihasta se on ihan sekopääriekkaaja. Sitten kun pihasta päästään tielle, koira alkaa lukea sanomalehtiään. Se haistelee toisten jättämät postit, mutta ei koskaan itse jätä viestejä.

Se vetää vain silloin tällöin ja veto on tavattoman pienivoimaista, siksi siihen ei ole puututtu. Ainut mitä taluttimessa kulkemisesta olen sille opettanut, että minua ei saa kiertää. Paimenkoiralla kun on vahvana kohteen kiertäminen. Takaani täytyy aina palata sille puolen mistä on tullutkin.

No tietenkin autoihin, pyöriin, ihmisiin ja koiriin suhtautuminen on myös opetettu. Oikeastaan minun on tarvinnut vain tarkkailla, ettei jostakin näistä tule ongelmaa. Autojen kohdalla sen käytös muuttui. Hoksasin mistä se johtui. Kävimme kurssilla paikassa, missä oli jatkuva hiekkarekkaliikenne. Niiden jarrujen sihinä ja tuulen voima ohi mennessä sai autoihin yhdistymään huonoja asioita.

Opetin, että auto = makupala tulossa. Vastaehdollistamista. Tuli auto sitten edestä tai takaa. Homma oli hetkessä taas ok, koska ongelmaan puututtiin heti. Tuolla kurssipaikalla emme enää kävelleet maantiellä, vaan metsäpolkua.

Nätisti kävelevä on venäjäntoyterrieri. Se pääsi taluttimeen vasta kymmenen kuukauden ikäisenä. Sitä en tiedä miksi se ei vedä vaan kävelee yhtä puolta nätisti nuuskuttaen tienreunaa.