Retro pääsi jo alle puolivuotiaana alokas-avoin
kurssille. Kertoja on kuusi, eka oli 31.3.
Kurssista on ainakin semmoinen hyöty, että tulee kotona
harkattua tavoitteellisesti. Siis vain just näitä liikkeitä, että ne edistyy
aina seuraavalle kerralle. Kun mulla pakkaa olla pennun kanssa että tehdään
paljon kosketuskohteiden kanssa ja sitä että koira tarjoaa jotakin toimintaa
sekä tehdään temppujen alkuja.
Ennen kurssia Retro osasi tokojuttuja:
Sivulle tulossa osaa
Sivulletuloa oli harkattu niin että koira tulee takaapäin
oikeaan paikkaan. Kun istuu, sana sivu. Edestäpäin olen harkannut kädellä
vientiä kiepsauttaen koiran siitä sivulle. Tää on tökkinyt kovastikovaa.
Pääasiassa mua, sillä en tykkää houkuttelemalla saada toimintaa aikaan.
Seuraaminen
Tämä ei ollut mistään kotoisin. Syystä että ensin pitää
saada sivulletulo ja siinä viihtyminen kuntoon. Olen ottanut heti pari askelta
seuraamista, mutta Retro kävelee todella kaukana musta sivusuunnassa vasemmalla
ollessaan. Oikealla ollessaan se voi kävellä ihan melkein jalan päällä. En
ymmärrä tätä.
Luoksetulosta se osasi silloin
Sana tule kun pentu on tulossa mua kohti kovaa. Ja usein
myös siinä vaiheessa kun näen että seuraavaksi se lähtee luokseni ihan pian.
Hyppy
Kun toin tokohyppyesteen, Retro tiesi että palkka tulee
kun tuosta menee yli. Sanan lisäämisessä olin siinä vaiheessa, että koiran
ollessa ilmassa sanoin hyppy.
Maahanmenosta se osaa:
Pari kertaa olin käsineni hiukan alhaalla ja pentu tarjosi
maahanmenoa, josta palkka. Sen jälkeen seisoin suorassa ja muusta ei palkattu
muuta kuin maahanmenosta, joten se alkasi tarjota tätä kaiken aikaa. Olen
lisännyt tähän jo sanaa: sana silloin kun pentu on juuri menossa maahan.
Istuminen
Istumista ei ollut kertaakaan otettu. Syystä että pyrin
saamaan ensin vaikeamman liikkeen eli seisomisen kuntoon.
Seisomaan jäänti
Tätä oli harkattu peruuta-toiminnolla. Sen sain aikaan
kosketuslapulla: kosketa lappua seinässä josta palkataan. Jostakin syystä Retro
teki kosketuksen aina niin että kävi tökkäämässä ja peruutti äkkiä pari
askelta. Varmaankin palkanpitäjän sijainti teki tämän. Tätä kosketuslappujuttua
ei ollenkaan tarkoitettu seisomaanjääntiharkkoihin, mutta vahvasti se vaikuttaa
siihen.
Seisomaan jäännin aloitin siten että makupala sormien
välissä, sormet kohti koiraa, jolloin se kuvitteli jotenkin tämän tökkää lappua
ja astu taaksepäin –toiminnoksi. Siitä tuli siis peruuttaminen. Liikkeestä
seisomaan jäänti siis. Tosin liike meni taaksepäin.
Sen jälkeen aloin kääntyä koiran edestä enemmän ja
enemmän sen sivulle tehdessäni käsimerkkiä.
Sanaakin lisäsin tähän jo, tai siis aloin vaihtaa käsimerkin sanaksi,
joka tapahtui niin että ensin sana, sitten tuttu käsimerkki.
Metalliesinenouto
Aloitin noutoharkat vaikeammalla kapulalla eli
metallilla, koska pentu tykkäsi nakella energiajuomatölkkejä. Huomasin että se
leikki myös metallinoutokapulalla, joten otettiin sillä noutoharkkaa. Koira otti
metallin suuhun, naks ja nami. Kesti monet kerrat että se halusi luopua
leikistä eli esineen kanssa puuhastelusta ja ottaa makupalaa. Äkkäsi sitten
että jaa, tämmönen juttu tämä on. Kun hampaat alkasi vaihtua, jätin tämän
tauolle.
Luoksepäästävyys
Retrolla ei ole pelkäämisongelmaa ihmisten kanssa, mutta
sitä tarkkaillaan kaiken aikaa. Että pysyy luottavaisena kaikenlaisiin
ihmisiin. Lenkillä ollessa tai jossakin kaupan pihassa väistän ihmisiä
mieluummin kuin lykkään koiran tutustumaan heihin. Vain tuttujen ja oikeanlaiseksi arveltujen
ihmisten luo päästän pennun.
Noista sitten on jatkettu. Miten edistytään, kerron seuraavissa jutuissa.
Kuvissa pari Retron leikkikaveripentua.
Iisan kanssa. |
Käpyn kanssa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti