No nyt on otettu askel agilityyn Retron kanssa, aloitin sen kanssa
agilityharkat. Se on pian 7 kuukauden ikäinen. Olikin korkea aika aloittaa,
sillä koira oli niin voimakkaasti vasenpuolinen. Eli yritti hakeutua kaiken
aikaa vasemmalle puolelleni. Tokokoira.
Hain koirakerhon vanhalta kentän parakilta kaksi hyppyestettä uudelle
kentälle ja niillä on menty viikko. Uudella kentällä ei vielä ole estevarastoa,
joten säilytän aitoja autossa. Lisänä on yksi tuttavan aita.
Kerron tässä ensimmäisen viikon 6.-12.5. tapahtumat.
Agility
aloitetaan kääntymisellä. Jos vain mennään eteenpäin, niin koira luulee että
agility on vinhaa eteenpäin menoa. Ykkösissä vielä mennään monta estettä
suoraa, mutta muissa luokissa tarvitaan nopeaa reagoimista ohjaajan eleisiin.
Vauhti
ei ole hyväksi alkuharjoituksissa, koska tarvitaan keskittymistä ”käskyihin”
eli ohjaajan eleiden katsomiseen. Agilityssä ”käsketään” eleillä. Pakkovalssin
vartalomerkit on ihan sama asia kuin tokossa sana maahan.
Tässä meidän kahden ensimmäisen päivän
harkat:
Esteeltä kääntyminen tulosuuntaan: Este edessämme, lähestyttiin kävellen, koira hyppäsi lähes maassa olevan
riman yli. Käänsin hartialinjan tulosuuntaan, mutta pää oli koiraan päin,
koiranpuoloinen käsi laskeutui palkkaamaan.
Jokainen harkka tietenkin myös toisen siivekkeen suuntaan.
Kääntymisen vastapainoksi otin myös suoraa, koska Retro kääntyi niin hyvin.
Tarkkaili kovasti mun hommia. Kokeilin ihan perinteisen kahden esteen ylitystä,
niin että makupalakippo oli veturina. Makupalakippo ei oikein vetänyt, joten
tein harjoituksesta kaartuvan ja lennätin pallon. Juoksi sen perään, mutta
muuten pallo ei kiinnostanut.
Muitakin kokeiluja oli, esimerkiksi keppien aloitus kahdella kepillä. Koska
sillä hetkellä jutut ei toimineet kunnolla, luovuin niistä.
Eräs
toimiva harjoitus oli kaksi hyppyä L-muodossa. Eka hyppy, ja siitä käännös 45
astetta toka hypylle, jonka siiveke oli aivan lähellä ensimmäisen hypyn
siivekettä. Siksi että edessä oleva rima on vetävämpi kuin välissä oleva tila.
Jo
toisena päivänä Retro osasi olla tokokoiraksi mun väärällä puolella. Ei
minkäänlaista vaikeutta enää. Rikoin puolisuutta olemalla puolittain koiraan
kääntyneenä.
Kahtena
päivänä siis harkattiin kolmea käännöstä yhdellä tai kahdella esteellä: Hyppy
eteenpäin ja siitä täyskäännös. Kaartuva rata. L-muotoinen rata. Koiralle annoin merkkejä hartialinjalla ja
liikkumisella. Makupalapalkka silloin kun pitää tulla lähelle, lelupalkka
lennätettynä silloin kun pitää jatkaa matkaa. Käsien viuhtomisella en vielä
antanut merkkejä. En tykkää siitä että juostaan käsi ojossa kohti estettä tai
vaihtoehtoisesti käsi sivulla. Suunnanhan koira näkee ohjaajan etenemisestä
sekä hartialinjasta, katseen suunnasta ja edessä oleva este suoritetaan oli
käsi ojossa eli ei. Kädet on tärkeät kyllä, mutta ei näissä harkoissa.
Toinen
asia mitä harkoissa en käytä, se on ääni. Suu on kiinni tiukasti, sillä
opetanhan ohjaajan tarkkailua. Huomiota ei pyritä saamaan aikaan äänen avulla.
En opettanut esteitä, vaan minun tarkkailua. Siinä vain sattui olemaan
esteitä edessä, joiden lomassa harjoiteltiin agilityn ”käskyjä”.
Vesipullokin sai kyytiä, ei mennyt rikki vaikka Retro yritti sitä hampaisiinsa. Takana olevat rimat alensin lähes maahan. |
Seuraavat kaksi päivää:
8.5.
Heti aamusta menin kentälle ennen kuin tuli kuuma.
Otin
kolme harkkaa.
1
Ekana kaartuva rata: Este ykkönen suorassa, hyppy kakkonen hiukan vinossa eli
kuin ympyränradan alku. Pallo lensi kun koira päätti hypätä tokan esteen.
Liikuin itse hiukan, mutta en niin että toimisin veturina kakkosesteen yli.
Vasta kun Retro hyppäsi tämän ja pallo lensi, lähdin juoksemaan koiran
suuntaan. Pyrin siihen, että koira osaa mennä edellä.
Istumista
lähdössä ei oteta ennen kuin koira on varma istuja 20 metrissä. Syystä ettei se
pääse palkkaamaan itseään hypyllä. Koiraa ei kutsuta ennen kuin istuminen on
pomminvarma joka tilanteessa, myös agilitykentällä. Istumista tarvitaan niin
harvoissa tilanteissa kun harjoitellaan muuta kuin rataa.
2
Pakkovalssi oli seuraava harkka. Lähetin Retron hyppy ykköselle, aivan läheltä
estettä. Pentu kestää nyt jo hyvin mun liikkeen poispäin esteeltä, koska se on
päättänyt hypätä ja se osaa jo kiertää siivekkeen eli ei koskaan ole
poukahtanut jojona takaisin riman yli. Mitä se minun selkäpuolella tekisikään!
Ei sieltä koskaan ole tokoharkoissakaan palkkaa hernunut.
Tuon
hyppy, kierrä -taidon se oppi toka päivän hypyn jälkeisessä täyskäännösharkassa.
Tekee erittäin tiukan kaarteen. Vauhti ei ole mitään huippua, ihan vain
tavallista menoa. Se on ok, sillä pystyy oppimaan kun ei kohella.
Tuo
lähetys esteelle on sen takia, että ehdin sijoittua pakkovalssiasentoon toka
esteen siivekkeen taakse. Retro ei vielä osaa paikalla istumista, joten
jollakin se on pakko saada kauemmaksi, että ehdin sijoittua paikalleen.
Toinen
vaihtoehto olisi heittää koira putkeen, mutta sellaista ei uudella ole kentällä
vielä saatavilla. Siellä ei ole esteitä, vaan kuskaan kahta hyppyä mukanani.
Myös lelun heittäminen poispäin voisi tuoda minulle aikaa.
No
nyt se pakkovalssi:
Kun
koira oli hypännyt ja kiertänyt siivekkeen, minä ehdin sillä aikaa siirtyä aivan
lähellä olevan kakkosesteen taakse. Kakkonen oli sijoitettu niin, että mun oli
mahdollisimman nopea peruuttaa siivekkeen taakse. Just ja just ehdin asettua siellä
pakkovalssiasentoon: Rintamasuunta rimasta poispäin, oikea käsi ja oikea jalka
edellä. Eli koiranpuoleiset. Käsi heilahti terävästi ja merkkasi paikan minne
tulla. Siihenhän Retro sitten tulikin, ja sai kädessä olevan makupalan. Myöhemmin
palkka oli hansikas jota retuutettiin yhdessä.
Muutama
tällainen harkka ja välillä juotiin ja taukoiltiin, sitten pakkovalssi jatkui:
Koira tuli oikeaan käteen, jolloin käsi pakeni paikalta, lelu siirtyi vasempaan
käteen kääntyessäni riman suuntaan ja heitin hanskan riman yli. Itse juoksin
esteen ohi koiran suuntaan. Pakkovalssi suoritettu.
Otin
tietenkin harkat myös toiseen suuntaan.
3
Kolmas asia mitä harkattiin oli jatkoa eiliselle täyskäännökselle. Eilen
harkattiin esteeltä täyskäännöstä ja palkkasin siivekkeeltä käännön liikkeessä.
Nyt täyskäännöksen jälkeen tulikin hyppyeste. Retrolla ei ollut mitään
vaikeutta tässä harjoituksessa. Kuin aina tätä olisi tehty. Koira siis hyppäsi
eka esteen pohjoiseen, kääntyi, koska hartialinjani kertoi suunnan ja hyppäsi
toka esteen etelään. Toka este oli sijoitettu niin, että se oli lähellä ja niin
että pystyin hyvin mennä siivekkeen ohi.
Palkkana
lentävä lelu.
Niin,
sanoja en käytä, koska opetan vartalo-ohjausta. Joihinkin tehtäviin tulee
vaihtoehtona sanakin mutta myöhemmin.
Nyt
löytyi superihana palkka, varaston uumenista superpehmopallo. Että mikä inku Retrolla
oli tähän leluun! No milläs sitten saan sen luovuttamaan pallon? Se kyllä tulee
lelujen kanssa luokseni, mutta ei sillä tavalla että antaisi sen minulle tai että
leikittäisiin sillä yhdessä.
Vaihtari
toimi huonosti tämän pallon kanssa koska se oli niin ihana kapine. Pentu ei
piitannut kinkunpaloista.
Sitten
äkkäsin sanoa istu, niin koira pudotti pallon välittömästi. Hei, ihanaa, sanoit
tuon sanan. Siinä se sitten killitti onnellisena pyrstöllään ja sai makupalan.
Pian
se rupesi itse tarjoamaan istumista kun tuli pallon kanssa. Istui ja sylkäisi
pallon. Tää pikkumusta nauttii tokosta suunnattomasti. Niinpä olemme ottaneet
agilityn hengähdystauolla tai lopuksi jotakin tokohommaa. Ihan vain hauskuuden
vuoksi.
Mukana
on aina myös Vikku, joka saa tehdä pikku juttuja kun Retron kanssa ollaan
lopetettu. Retro saa katsoa Vikun estehyppelyä. Otin Vikulla monen kuukauden
agilitytauon jälkeen kahdeksikkoa kahdella esteellä. Meni niin lennokkasti ja
aina käden viittauksen mukaan.
Retro kiinni aidalla harjoitustensa loputtua, ja Vikku kentällä. |
Superihana pehmopallo suussa. Takana kaksi keppirivin keppiä. |
9.5.
Otin kaksi keppiä kentälle. Näitä harkkasin tuvassa jo aikaisemmin viikolla.
Eli keppien sisäänmenoa otetaan. Jotenkin koira ei edes huomannut niitä
keppejä mun mielestä, vaikka menikin oikeasta välistä joka kerta.
Takanaleikkausta makupalakippojen avulla. Toiseen
panin makupalan. Asetuttiin muutamien metrien päähän kipoista jotka oli rivissä
noin viiden metrin päässä toisistaan. Olin koiran vasemmalla puolella, päästin
pannasta, juoksin oikeanpuoliselle kipolle koiran taitse. Jos koirakin juoksi sinne,
se sai palkan kiposta. Ellei olisi juossut, ei olisi saanut, koska toisessa
kipossa ei ollut mitään. Ensin se tietenkin meni kumpaan suuntaan vain, mutta
ei koskaan käynyt sillä kipolla minne mä en ollut menossa vaan teki mutkan ja tuli minun kupilleni. Vielä ei näissä harkoissa ollut selvästi
nähtävissä että olisi tapahtunut oppimista. Oppiko, se selviää seuraavalla kerralla.
Kerrattiin
kaartuvaa rataa ja täyskäännöstä ekalta esteeltä tokalle.
10.5.
Tehtiin kahta vierekkäin olevaa estettä. Ekaa lähestyttiin suoraan edestäpäin,
koira hyppäsi ja kulki esteiden siivekkeiden ohi ja hyppäsi toka esteen minuun
päin. Tässä nyt ensimmäisen kerran käytin kättä apuna. Kun siirryin esteeltä
toiselle, pidin lelua kädessä joka oli melkein vaakasuorassa. Rintamasuunta
tietty se minne päin kuljettiin, sitten rintamasuunnan muutos ja käsi laski,
jolloin koira hyppäsi minuun päin.
Ensimmäisestä esteestä tuonne päin, toisesta tänne päin. |
Toinen
harkka oli hyppyesteen lähestyminen siivekkeen päädystä. Myös tässä käytettiin
kättä. Kun tarkoitus oli, että koira menee siivekkeen eri puolelta kuin minä,
käsi ja lelu oli koholla ja tuli alas riman kohdalla. Kun tarkoitus oli
tulla samalta puolen siivekettä kuin minä, käsi oli matalalla. Se oli kutsu:
tule tähän käteen, seuraa tätä kättä, siitä saa makupalan.
Retro itsekseen siellä kurvailee. Ohjaaja ties missä. |
Kolmas
harkka käsitteli poispäin käännöstä. Koira eka päivänä oppi kääntymään samaan
suuntaan kuin missä minä olen. Nyt vikkelää otettiin harjoittelemisen alle
minusta poispäin kääntävät eleet. Ensin teimme tätä ilman estettä. Koira mun
oikealla puolella, kävellään pari askelta, vasen käsi jossa lelu ja
rintamasuunnan muutos kääntää koiran poispäin minusta. Myös oikea käsi peesaa.
Sitten
mukaan otettiin siiveke, koira kiersi siivekkeen näiden eleiden avulla. Myöhemmin kasattiin paikalle
koko este, rima maassa.
Ja
samat harkat tietenkin toiseenkin suuntaan.
Viikon
viimeisenä päivänä eli huomenna ei käydä harkkaamassa agilityä.
Mitä agilityyn
liittyvää tai sitä helpottavaa Retro osasi ennen kuin aloitettiin viime
maanantaina?
Se
tiesi, että minun kanssa on kiva leikkiä eli osasi odottaa kivaa toimintaa
kanssani, tykkäsi olla luonani ja katsoi tämän tästä mitä kivaa nyt olen
keksimässä sille. Tämä on todella suuri etu kun agilityä aloittaa kouluttaa.
Ja
että itse osaa ohjaustekniikoita sun muuta agilityyn liittyvää, se on älyttömän
suuri etu. Kun Vikun kanssa aloitin neljä vuotta sitten, en tiennyt
ohjaustekniikoista yhtään mitään. 90-luvulla kisasin agilityssä muutaman koiran
kanssa, mutta silloin osasin ainoastaan takanaleikkauksen. En yhtikäs mitään
muuta.
Kontaktin
ottamisesta on maksettu eli kun katsoo kasvoihin, herkku tulee. Itse agilitystä
Retron kanssa on harkattu ohjaavan käden puolelle tuloa. Ihan pennusta asti olen
ulkoillessa ottanut tätä. Kun koira lähestyy takaapäin, jompikumpi käsi tulee
näkyviin, laskeutuu alas ja katseeni on sen puolelle. Jos pentu tulee siihen
käteen, saa kädestä makupalan. Ellei, jää ilman.
Tuvassa
on menty lasten leikkiputkea joskus ihan pikkupentuna. Seisoin suoran putken
keskivaiheilla, pentu meni toisesta päästä, naks ja sai hakea makupalan
tullessaan. Intaantui kovasti tästä leikistä.
Myös
rengas on ollut tuvassa. Asetin sen paikkaan mistä huoneeseen ei pääse muualta
kuin renkaan läpi, naks ja nami aina suorituksesta.
Tokoesteen se osaa. Tästä oli sekä hyötyä että haittaa. Hyötyä se, että tietää hypätä, haittaa se, että tietää että ilman sanaa hyppy ei voi lähteä. Tämän takia lähestyttiin estettä vauhdikkaasti ja menin esteen ohi.
Tokoesteen se osaa. Tästä oli sekä hyötyä että haittaa. Hyötyä se, että tietää hypätä, haittaa se, että tietää että ilman sanaa hyppy ei voi lähteä. Tämän takia lähestyttiin estettä vauhdikkaasti ja menin esteen ohi.
2 kommenttia:
Saako tuolla kentällä käydä ihan vapaastikkin harjoittelemassa vai peritäänkö siitä jonkinlainen maksu?
Tarvii olla Suupohjan koirakerhon jäsen. http://sukk.nettisivu.org/
Anni
Lähetä kommentti