Miksi agilityä ei vain kaahoteta?

Miksi koiran kanssa ei vain lähdetä juoksemaan radalle ja anneta sen hyppiä ja päästellä menemään?

Joka on ratsastanut esteitä, tietää että niin ei voi tehdä. Että mennään satulaan, täysi vauhti päälle ja hyppäämään. Esteratsastajalle opetetaan miten hevoselle kerrotaan että tuon hypyn jälkeen on käännös ja että tuo hyppy on okseri, jossa on korkeuden lisäksi myös pituutta.

Jos vain siinä paikassa kun käännös pitää tapahtua, käskee hevosen kääntyä täydestä vauhdista, siinä menee heppa nurin ja ratsastaja hengettömäksi.

Koira ei mene nurin eikä ohjaajalle käy kuinkaan, mutta jos koiran pitää tuolla tavalla mennä ratoja, koiran nivelet kärsii ja tulee revähdyksiä. Myös selän päälle tällainen ottaa. Osaamaton aksakoira ei tervettä keski-ikää nää.

Koiran pitää saada tietää minne rata jatkuu. Sen pitää tietää käännöksestä kolme laukka-askelta ennemmin. Silloin se voi sovittaa askeleensa hypylle, koota itsensä, hidastaa ja ottaa paras ponnistuspaikka.

Kartturi kertoo mahdollisimman selvästi ja ennakoiden kaarteet ja täyskäännökset, hidastuspaikat ja kiihdytyssuorat. Kun ohjaaja on yksiselitteinen eli osaa kussakin paikassa tarkoituksenmukaisen ohjauksen, koiran on helpompi tehdä oma osuutensa eli suorittaa se rata.

Ohjaustekniikat eivät ole vähiten turvallisuuden tähden.

Rima on 20 senttiä korkealla. Minikoiralla se voi olla jopa 35 sentissä. Melkoista töminää tosiminien etupäälle.

Katse seuraavassa esteessä. Jos pitäisi tehdä täyskäännös, nyt viimeistään koiran pitäisi tietää siitä.