Näyttelyseisontaa, keppiä, puomia ja takaa

Paikalla seisominen näyttelyasennossa

Sitä on aloitettu harkata Retrolle näyttelyseisontaa. Jos sen veisi näyttelyyn ensi vuonna. Näyttelykärpänen puri kun olin Seinäjoen kansainvälistä katsomassa. Retro ei ole näyttelytähti, korkeutta on liikaa ja ehkä sen amerikkalainen olemus ei ole kaikkien tuomareiden mieleen.  Mutta sinne vain on päästävä, 32 euroa muutaman ringin juoksentelusta.

Kun koira oli lenkkeillyt ja saanut toimintaa, laitoin nurmikolla sille näyttelytaluttimen kaulaan, se on semmoinen olematon ohut. Se tunsi että joku lanka on kaulassa kun sitä hiukan kiristin ylöspäin.

Sitten odottelin toimintaa, jota tuli: peruutan, istun, menen maahan, menen sivulle, vahtaan ja ihmettelen. Kun se vahingossa jäi jaloilleen, silloin jep ja herkku. Sitten se jäikin siihen seisomaan ja palkkasin tihkusti muutaman kerran ennen vapautusta.

Tuvassa jatkoin, vaihdoin uuden maun palkkaukseen.

Parin päivän kuluttua se alkoi oitis tarjota seisomista kun näyttelytalutin pantiin kaulaan. Nyt otin tähän myös käsimerkin, joka kohdistaa katseen käteen, muutenhan koira töllöttää mua kaiken aikaa.

Nyt on vaihe jolloin palkataan ja palkataan, tosi nopiaa tahtia. Saa kulua aikaa ennen kuin alan pidentää seisomisaikaa ennen palkkausta. Ihan samalla kaavalla mennään kuin paikallaistuminen tai paikallamakuu.

Teen nykyään täsmäiskuja agilityn saralla. Eli ei rataa, vaan jotakin teemaa. Viimeksi puomia, keppejä ja takakiertoa.

Puomi

Puomilla korjaan yhä virhettäni, kun suuni avautui kieltoon kerran koiran tehdessä läpijuoksun. En ymmärrä miten tuollainen äännähdys pääsi suustani. Retro alkoi jäämään puomin alastulolle puoliväliin. Vain silloin kun tein ohijuoksuja, sillä tuo virheeni sattui juuri ohijuoksussa. Lähetyksissä se meni suoraan on off asentoon, mutta halusin siihenkin nopeutta.

Otin avuksi makupalakipon. Tähän asti meillä on ollut kuonokosketusalusta, että koira laskee päänsä alastulossa. Luulen, että saan ruveta häivyttämään apuvälinettä jo seuraavilla kerroilla, niin hyvin homma taas pelittää.

Kepit

Sitten keppejä. Niissä oli tällä puolella enää kaksi verkkoa ja tuolla puolella kolme. Toisessa päässä sisäänmenosta puuttui verkko, toisessa päässä se oli.

Joitakin päiviä sitten kun vähensin verkkoja, sain ongelman aikaan. Menin koiran mukana ja se alkoi kysyä että kuinka. En siis luottanut siihen, ja lähetellyt kuten ennenkin, vaan kyyläsin sitä vierellä juosten. Tää on niin oppivainen, että hoksas heti että kysymällä se selviää. Siksi menin mukana, että ehdin peittää makupalakipon jos koira pimpahtaa lopussa pois kepeiltä. Hölmö olin.

Kun hoksasin laittaa kipon väärinpäin, ei tarvinnut kiirehtiä sinne, vaan kippo ei antanut palkkaa jos väärin meni. Oli lisättävä verkkoja että koira alkoi luottaa kykyynsä mennä ok.

Tänään ollaan nyt siis 2+3 verkossa, mikä on tosi mahtava saavutus. Koira osaa nyt yksinään nää kumpaankin suuntaan, kun lähetän sen ja jään paikalleni.

Takakierto

Vielä harkkasin sitä, että koira osaa hyppyesteen takakierron sanalla. Eleillä se sen tietenkin jo osaa, mutta koska radalla hyppysuoran päässä silloin tällöin on takakierto, on hyvä että sen saa vain huutaa tekemään tämä.

Kolmena päivänä ollaan harkattu, tänään lisäsin jo sanan taka, sillä koira teki lähes joka kerta takakierron kun seisoin esteen edessä siinä metrin päässä riman kohdalla tai riman puolivälissä odotellen toimintaa. Kun koira on mun oikealla puolella, se tekee senpuolisen siivekkeen kierron ja vasemmalla vasemmanpuolisen.

Sana taka tulee siinä kohdassa kun koira on kiertämässä siivekettä ja tiedän varmasti että se tekee sen. Aika pian saan ruveta varhentamaan sanaa, sillä näyttää että homma onnistuu joka kerta.

Monia vaiheita on vielä ennen kuin alan pidentää matkaa esteelle.