Monia pikku harkkoja

Tuan kans meinaa mennä hermot. Noku se puree kenkää, riekkuu mua vasten, hyppii ja kiertää mua kuin koira mielenkiintoista saalista. Se mä oonkin, oon tehnyt tieten tahtoen ittestäni semmosen Retrolle. Se saa kiskoa hampaillaan talutinta ja tehdä kaikkea muutakin leikkiä.

Halusin opettaa seltistä palveluskoiraa mitä tulee taustelutahtoon ja onnistuin siinä. Lisäksi halusin opettaa koiran siihen, että mun ääressä tapahtuu kivat jutut. Kaikki tää kilpailujen takia sekä muunkin opettamisen palkkaamisen takia. 
On huomattavan paljon enemmän palkkaustyökaluja kun koira rakastaa leikkiä.  Harkoissa on kiva kun koira ei lähde keksimään omaa kivaa silloin kun ope selostaa mulle. Siinä sitten koira riippuu kädessäni olevassa lelussa kii tai vahtaa mua koska kenkä liikahtaa.

Lehtiharavaan Retro ihan palaa. Harmi ettei se mahdu treenitaskuun.

Tämä on palkka mulle siitä että olen tehnyt itseni koiralle ylimielenkiintoiseksi. Se vahtaa mua aivan sikana.

Tuo valitus tuli mieleen kun ohjaustekniikoita kuvattiin. Koiraa ei ollut leikitetty ennen sessiota, joten se oli joka välissä repimässä lenkkaria kun huutelin ohjeita kuvaajalle ja houkuttelin hoidossani olevaa pikkumukulaa sivummalle.

Aluksi ajattelin ottaa kuvauksiin helpon Vikun, mutta se taas painostuu mukulasta.

Eteenlähetys

Rutinat sikseen ja ruvetaan kehumaan. Toissapäivänä tapahtui jotakin tavatonta. Päästin Retron tarhalta ja mulla on pesufati 20 mertin päässä nurmikolla hyppyesteen takana. Vadissa oli lelu. Harkkaan aina tarhalta lähtiessä sanaa eteen. Eli siis kisojen mahdollista loppusuoraa. Kisoissa usein maalissa on tiskifati, jonne koiran talutin kuljetetaan lähdöstä maaliin.

Nyt koira ottikin kepit eikä hyppyestettä, suoritti ne täydellisesti suuresta vauhdista ja kaarsi pesuvadille hakemaan lelunsa. Silmäni olivat ymmyrkäiset. Kepeissä on vielä 2+3 verkkoa.

Leikittiin sitten aikamme nurtsilla, että pystyn kävelyttämään koiran 200 metrin matkan kentälle ettei se tarraa kenkään.

Kaukaa tarhalta tultiin takapihan nurmikolle, jossa eteenlähetystä varten oli iso pehmolelu pesuvadissa. Tarkoitus oli että koira menee hyppyesteen, mutta se näki kepit ensin ja sukelsi sinne, meni ne vaikka palkka oli ihan sivussa.

Kentällä sitten otettiin puomi, keinu, saksalainen ja kävelyä kolmen maassa makaavan aitatolpan yli.

Puomille sana kiipee

Nyt lisäsin sanan puomiin, sillä apuvälineet on häivytetty. Enää ei ole kosketusalustaa tai makupalakippoa joka oli jonkun aikaa vetruina. Silloin voi alkaa käyttää käskysanaa.

Lähetys mulla tapahtuu aina sanoilla saat mennä. Kun koira oli esteellä, sanoin sanan kiipee, juoksin ohi ja koira suoritti on off –asennon. Sitten sanoin saat tulla ja koira ampaisi kohti seuraavaa estettä, jonne lelu lensi.

Seuraava vaihe puomin kanssa onkin sitten se että joskus ei tuukkaan palkkaa. Se on mulle vaikea vaihe, tykkään palkkaamisesta yli kaiken.

Myös käskysanan aikaistaminen on sitten joskus vuorossa. Sekä se että koira osaa erottaa sanat kiipee ja putki. Nämä esteet ovat usein hyvin lähekkäin, jopa niin että putki on puomin alta ja suuaukot ovat ylösmenon molemmin puolin.

Keinu maahan asti

Kontaktiesteistä myös keinu valmistuu hyvää vauhtia. On ehkä kuukausi kun keinua on viimeksi harkattu. Nyt tehtiin ensin pari kertaa lähetyksiä keinun päähän, joka laskeutui pöydälle. Sitten eka kertaa maahan asti laskeutuvalle keinulle. Hiukka jarrutin lähtöpäästä keinusta, ettei maahan iskeytyminen olisi niin kova, koska koira pistää nokkansa kippoon, joka on sidottu keinun päähän.

Annan kipon yhä olla keinulla, että tähän jää kunnolla ajatus keinusta. Siinä ei tehdä on off –asentoa, vaan juostaan laudan päähän ja heti lupa poistua sieltä kun keinu koskettaa maata.

Keinu siis opetetaan niin, että koira juoksee aina keinun päähän asti. Se tuetaan monen kuukauden harkkojen ajaksi niin että se ei keinahda ollenkaan. Silloin koira ei ala pelätä keinahtamista.

Saksalainen

Sain poka kauan harkata tätä ohjaustekniikkaa kun aamulla olin ilman koiraa hyppyesteen luona. Millään ei meinannut mennä jakeluun kääntyilyt kun otin esteelle tulon peilikuvana.

Vikun kanssa oon paljonkin tehnyt saksalaista, mutta paljon pienemmällä kiireellä ja eri lähestymis- ja poistumiskulmasta ja kuin nyt oon saanut oppia.

Koska Retron kanssa on lähiaikoina harkattu takakiertoa, se tarjosi usein sitä. Takakierto on saksalaiselle menon ensimmäinen vaihe. Sitten mun pitäisi olla jo siivekkeen tuolla puolen heittämässä koira selän takaa. En vielä täysin siis luota että koira osaa takakierron mun liikkuessa. Lelun pudottamine auttaa tässä.

Tolppien yli kävely

Lopuksi käveltiin maahan makaamaan asetettujen tolppien yli. Tää kuului sarjaan syvien lihasten vahvistaminen.

Laitoin vain kolme tolppaa maahan sille etäisyydelle, että koira pystyi askeltaa siitä. Myöhemmin vaihdan tolpat hyppyrimoiksi ja laitankin niitä viisi. Ensin kävellään, sitten ravataan.

Koira tiedostaa takajalkansa liikkeet kun menee harkiten tästä yli. Samalla syvät lihakset saavat treeniä. Nää puomit käveltiin yli tänään. Eilen oli vain kolme puomia maassa.