Vikku
selvitti aamulla eilisen ongelman. Nyt se halusi toimia pelin kanssa ja nosti
melko nopeasti nappulan irti. Joka kerralla nopeampaa nosti.
Pennulle(kin)
pihailu on joka-aamuinen ja päiväinen tapahtuma. Siellä Vikkukin hyväksyy
Retron jotakuinkin. Heti aamuvarhain käymme ”lenkillä”. Mikä tarkoittaa omalla
tontilla teollisuushallimme kiertämistä. Nyt kun nurmikot on hangen peitossa,
ei paljon sinne pysty pienten koirien kanssa menemään, joten on pysyteltävä
pihassa.
Ympäristötotutus
tulee täytenä, kun menee ennen seitsemää. Ja ruokatunnilla. Ja puoli neljä kun
työntekijät taas on liikkeellä. Asumme teollisuusalueella, jonne tulee
työntekijät eri firmoihin. Autoja ja polkupyöriä, ihmisten ääniä ja ovien
paukkeita. Eräänä aamuna lumiaura
oli kaupanpäällisenä naapuritontilla. Pyörähirviö mörisi ja kolisi lumelle.
Aluksi
metelit sai pennulta huomiota, mutta se tottui äkkiä siihen koneenkin
kolajutteeseen ja fyrinään.
Kaikkea
on pikkupentu kokenut: eka pesu, kynsien leikkuu on jo rutiinia sekä kampaus.
Tuon
tavaroita sille eri paikoista: pannuhuoneesta, puuvajasta, autohallista. Saa
tietoa maailmasta hajuaistinsa kautta.
Fööni
oli yks päivä käynnissä eri huoneessa. Tänään jo aivan lähellä ja tuli hyvin
tutuksi. Retro meni puhaltimen ääreen kun siitä tuli lämmintä ilmaa. Pian
kapistus ei enää kiinnostanut, vaan pupu, leikkipupu siis jota saa retuuttaa.
Oikealla
pupulla on häkissään puunpalikka järsittävänä ja joskus otan sen lattialle ja
sitä järsii ja nuuskii sitten koira. Se koliseekin mukavasti kun sen nakkaa
toisaalle. Äänitotutusta.
Olemattomia
kärpäsiäkin on lätkitty. Imuroitu on, mutta ei olemattomia roskia, ne on hyvin
olevaisia.
Mun
isoa jalkarullaa Retro kuskaa. Ja tuo on ihme että usein menee
tasapainolaudalle ihan leikkimään. Se seisoo kaikilla jaloillaan ja pitää
tasapainoa. Se menee etujaloilla siihen ja laittaa kyynärpäät myös laudalle ja
kävelyttää takapäätään laudan ympäri. Se menee lattialle maata ja potkii lautaa
alhaaltapäin. Kiva leikkikalu.
Peili
on pennun tilan vakiovaruste. Se leikkii itsensä kanssa: ottaa lelun ja menee
peilille, leikkii lelulla ja katsoo miltä hän näyttää. Harkattu on kaikenlaista, mutta eniten kuitenkin sitä, että Retrolla on rauhallista ja sitä että se leikkii itsekseen.
Eilen
matkustettiin kaupunkiin. No, eipä koirat kaupungista paljon saaneet osaansa,
ne olivat autossa omissa laatikoissaan kun kauppoja kierreltiin. Ensin oltiin
kylässä tyttären luona. Siellä oli jänskät hajut: kaksi isoa koiraa, joita ei
tavattu, mutta kuultiin oven läpi. Eläinhuoneessa tavattiin marsut ja hiiret.
Vikku haluaisi leikkiä marsujen kanssa, hiiret sitä ei kiinnosta. Retro katseli
vain ja oli itse huoneesta enemmän kiinnostunut kuin eläimistä joiden luo ei
päässyt.
Ensin
oltiin tupakeittiössä pitkät ajat. Kun lähdettiin eläinhuoneeseen kahden oven
kautta, niin Retroa pelotti: en mene tuosta oviaukosta. Siirsin oviaukolle ison
koiranalustan minkä päällä pentu oli leikkinyt, niin hetihän huoneesta tuli
tuttu. Sama asia toistui eläinhuoneen ovella. Kun alusta siirtyi
eläinhuoneeseen, pentu meni perässä.
Pari
tuntia kyläilyä, pari tuntia kaupoissa ja tunti kotimatkaa. Kumpikaan ei
kirahtanutkaan autossa. Kun kotiin päästiin, Vikku nukkui kuin tukki. Retro ei,
se touhasi omiaan vielä pari tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti