Lisää valssiharkkaa

Sitä on koko viikko valssattu. Ei yhtään twistiä. Tiputanssia kyllä on menty. 
Tässä valssi esteen takana. (Edellisessä valssipostauksessa on esteen samoin, mutta ohjaaja pysyy esteiden tällä puolella, joka on valssi esteen edessä.)

Suuntaan yks.

Suuntaan kaks. Välissä oli peruutus ja pyörähdys.

Ja se tärkein vaihe, palkkaus.

 Valssi ulkotakana alla. Jos esteet ovat esimerkiksi neliön muodossa, niin tässä kaksi niistä suoritettuna valssilla.

Sinne päin.

Käännös, josta aivan aloittava koira kannattaa jo palkita.

Vauhtia ihminen!

Tästä matka jatkuisi suuntaan jonne kehoni osoittaa, mutta ei vielä. Harjoitteleva koira tarvitsee palkan aikaisemmin jo.

Tuo sama tilanne voidaan mennä valssilla myös niin että ohjaaja pysyy sisäpuolella. Ei ole rakettitiedettä kun ajattelee minkälainen käsi-vartalo-liike kertoo koiralle miten sen kannattaa kulkea saadakseen lelun. Matka siitä ei jatku samaan suuntaan kuin edellisessä.

 Alakuvissa ohjaajan kääntyminen paljon ennen punaista estettä selkä siihen päin kertoo koiralle, että matka ei jatku putkeen, vaan kääntyy.

Hypylle tultiin suoraan ja putki näkyi koiralle hyvin. Ohjaaja saisi olla paremmin selkä putkeen päin.

Ei hitsi, kyllä se aikoo lähteä mun lelun kanssa tuohon suuntaan!

Menossa seuraavaa hyppyä kohti. Valssi on päättynyt.

Palkka tais lentää taivaalle. Aina ei heitto onnistu.

 Lelua ei kannata nakata kilometrin päähän, koska koira väsyy harkoissa muutenkin. Ja palkata pitää aina liikkeen suuntaan ja liikkeen aikana. Jos tuossa olisin heittänyt lelun vasemmalle, koira olisi palkkaantunut jostakin muusta kuin mitä aioin. Tai jos olisin pysähtynyt ja antanut sitten makupalan, olisin palkannut pysähtymisestä. Palkan antamisen taito on osa koirankoulutuksen osaamista. Älyttömän tärkeä asia. Mieti että opetat keppejä viemällä koiraa välistä toiseen, sitten annat palkan kepin viereen kun se tulee välistä. Tai heität palkan taaksepäin. Eihän tarkoitus ole mennä taaksepäin, vaan suunta on eteenpäin.